Kolttasaamelaisten turvallisuuden kokemus : Turvallisuuden rakentuminen geopoliittisessa epävarmuudessa

Abstract

Tutkimus tarkastelee Suomessa Inarin kunnassa asuvien kolttasaamelaisten turvallisuudentunnetta Ukrainan sodan aikaisessa maailmantilanteessa hyödyntäen inhimillisen turvallisuuden ja rajatutkimuksen viitekehyksiä. Tavoitteena oli selvittää, miten kolttasaamelaiset ymmärtävät turvallisuuden ja miten muuttunut geopoliittinen tilanne sekä itärajan sulkeminen ovat vaikuttaneet heidän arkeensa, identiteettiinsä ja yhteisöllisiin suhteisiin. Aineistonkeruu toteutettiin elokuussa 2024 laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysi perustui teemoitteluun ja fenomenologiseen lähestymistapaan, joka korosti tutkittavien omia kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä.

Tulosten mukaan kolttasaamelaisten turvallisuuskäsitys on moniulotteinen ja rakentuu fyysisistä, taloudellisista, kulttuurisista, ympäristöllisistä ja digitaalisista ulottuvuuksista. Tärkeimmiksi nousivat kulttuurinen jatkuvuus, perinteisten elinkeinojen säilyminen ja yhteisön sisäinen tuki. Ukrainan sota on lisännyt epävarmuutta, erityisesti ruokaturvan, omavaraisuuden ja taloudellisen vakauden suhteen. Vanhempi sukupolvi painotti perustarpeiden turvaamista ja toi esiin toisen maailmansodan aikaisia muistoja evakuoinneista ja alueiden menetyksistä, jotka ovat jättäneet jälkensä kolttasaamelaisten kollektiiviseen kokemukseen. Nämä muistot nousivat esiin nykyisen sodan kontekstissa, vahvistaen epävarmuuden tunnetta ja huolta oman yhteisön tulevaisuudesta, kun taas nuoremmat korostivat digitaalisen turvallisuuden ja rajojen merkitystä.

Itärajan sulkeminen koettiin samanaikaisesti suojaavana ja kulttuurisesti rajoittavana – erityisesti yhteydet Venäjän puolella asuviin sukulaisiin ja asiantuntijaverkostoihin katkesivat, mikä herätti huolta kulttuurisen vuorovaikutuksen tulevaisuudesta. Epävarmuuden kasvaessa monet kertoivat lisänneensä omavaraisuutta metsästämällä, kalastamalla ja säilömällä ruokaa. Samalla yhteisön sisäinen tuki ja jaettu historia vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tutkimus osoittaa, että kolttasaamelaisten turvallisuudentunne rakentuu globaalien kriisien ja paikallisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Yhteisön kulttuurinen resilienssi, joka ilmenee arjen sopeutumisessa, jaetussa muistissa ja keskinäisessä tukemisessa, toimii keskeisenä selviytymisresurssina muuttuvassa maailmantilanteessa. Samalla se vahvistaa kolttasaamelaisten mahdollisuutta määritellä oma tulevaisuutensa ja säilyttää kulttuurinen jatkuvuutensa epävarmuuden keskellä.

This study examines the sense of security among the Skolt Sámi residing in the municipality of Inari, Finland, in the context of the global situation shaped by the war in Ukraine. The research draws on the frameworks of human security and border studies. The aim was to explore how the Skolt Sámi understand security and how the changing geopolitical situation and the closure of the eastern border have affected their everyday lives, identities, and communal relationships. Data collection was conducted in August 2024 through qualitative interviews, comprising eight semi-structured interviews. The analysis was based on thematic coding and a phenomenological approach, emphasizing the participants’ lived experiences and the meanings they attach to them.

The results indicate that the Skolt Sámi conception of security is multidimensional, consisting of physical, economic, cultural, environmental, and digital aspects. The most significant factors were cultural continuity, the preservation of traditional livelihoods, and internal community support. The war in Ukraine has heightened uncertainty, particularly regarding food security, self-sufficiency, and economic stability. The older generation emphasized the securing of basic needs and recalled memories of evacuations and territorial losses during World War II, which have left a mark on the collective memory of the Skolt Sámi. These memories resurfaced in the context of the current war, reinforcing feelings of uncertainty and concern for the future of their community, while younger participants highlighted the importance of digital security and the role of borders.

The closure of the eastern border was experienced as both protective and culturally limiting – particularly due to the severed ties with relatives and expert networks on the Russian side, which raised concerns about the future of cultural exchange. Amid growing uncertainty, many reported increasing their self-sufficiency by hunting, fishing, and preserving food. At the same time, internal community support and shared history strengthened the sense of belonging.

The study demonstrates that the Skolt Sámi sense of security is shaped by the interaction between global crises and local experiences. The community’s cultural resilience—manifested in everyday adaptability, collective memory, and mutual support—serves as a key resource for coping in a changing global context. At the same time, it reinforces the Skolt Sámi’s ability to define their own future and to preserve their cultural continuity in the face of uncertainty.