Kolttasaamelaisten turvallisuuden kokemus : Turvallisuuden rakentuminen geopoliittisessa epävarmuudessa
Tarkiainen, Jukka (2025)
Tarkiainen, Jukka
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251016101897
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251016101897
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee Suomessa Inarin kunnassa asuvien kolttasaamelaisten turvallisuudentunnetta Ukrainan sodan aikaisessa maailmantilanteessa hyödyntäen inhimillisen turvallisuuden ja rajatutkimuksen viitekehyksiä. Tavoitteena oli selvittää, miten kolttasaamelaiset ymmärtävät turvallisuuden ja miten muuttunut geopoliittinen tilanne sekä itärajan sulkeminen ovat vaikuttaneet heidän arkeensa, identiteettiinsä ja yhteisöllisiin suhteisiin. Aineistonkeruu toteutettiin elokuussa 2024 laadullisena haastattelututkimuksena, ja aineisto koostui kahdeksasta puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysi perustui teemoitteluun ja fenomenologiseen lähestymistapaan, joka korosti tutkittavien omia kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä.
Tulosten mukaan kolttasaamelaisten turvallisuuskäsitys on moniulotteinen ja rakentuu fyysisistä, taloudellisista, kulttuurisista, ympäristöllisistä ja digitaalisista ulottuvuuksista. Tärkeimmiksi nousivat kulttuurinen jatkuvuus, perinteisten elinkeinojen säilyminen ja yhteisön sisäinen tuki. Ukrainan sota on lisännyt epävarmuutta, erityisesti ruokaturvan, omavaraisuuden ja taloudellisen vakauden suhteen. Vanhempi sukupolvi painotti perustarpeiden turvaamista ja toi esiin toisen maailmansodan aikaisia muistoja evakuoinneista ja alueiden menetyksistä, jotka ovat jättäneet jälkensä kolttasaamelaisten kollektiiviseen kokemukseen. Nämä muistot nousivat esiin nykyisen sodan kontekstissa, vahvistaen epävarmuuden tunnetta ja huolta oman yhteisön tulevaisuudesta, kun taas nuoremmat korostivat digitaalisen turvallisuuden ja rajojen merkitystä.
Itärajan sulkeminen koettiin samanaikaisesti suojaavana ja kulttuurisesti rajoittavana – erityisesti yhteydet Venäjän puolella asuviin sukulaisiin ja asiantuntijaverkostoihin katkesivat, mikä herätti huolta kulttuurisen vuorovaikutuksen tulevaisuudesta. Epävarmuuden kasvaessa monet kertoivat lisänneensä omavaraisuutta metsästämällä, kalastamalla ja säilömällä ruokaa. Samalla yhteisön sisäinen tuki ja jaettu historia vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tutkimus osoittaa, että kolttasaamelaisten turvallisuudentunne rakentuu globaalien kriisien ja paikallisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Yhteisön kulttuurinen resilienssi, joka ilmenee arjen sopeutumisessa, jaetussa muistissa ja keskinäisessä tukemisessa, toimii keskeisenä selviytymisresurssina muuttuvassa maailmantilanteessa. Samalla se vahvistaa kolttasaamelaisten mahdollisuutta määritellä oma tulevaisuutensa ja säilyttää kulttuurinen jatkuvuutensa epävarmuuden keskellä.
Tulosten mukaan kolttasaamelaisten turvallisuuskäsitys on moniulotteinen ja rakentuu fyysisistä, taloudellisista, kulttuurisista, ympäristöllisistä ja digitaalisista ulottuvuuksista. Tärkeimmiksi nousivat kulttuurinen jatkuvuus, perinteisten elinkeinojen säilyminen ja yhteisön sisäinen tuki. Ukrainan sota on lisännyt epävarmuutta, erityisesti ruokaturvan, omavaraisuuden ja taloudellisen vakauden suhteen. Vanhempi sukupolvi painotti perustarpeiden turvaamista ja toi esiin toisen maailmansodan aikaisia muistoja evakuoinneista ja alueiden menetyksistä, jotka ovat jättäneet jälkensä kolttasaamelaisten kollektiiviseen kokemukseen. Nämä muistot nousivat esiin nykyisen sodan kontekstissa, vahvistaen epävarmuuden tunnetta ja huolta oman yhteisön tulevaisuudesta, kun taas nuoremmat korostivat digitaalisen turvallisuuden ja rajojen merkitystä.
Itärajan sulkeminen koettiin samanaikaisesti suojaavana ja kulttuurisesti rajoittavana – erityisesti yhteydet Venäjän puolella asuviin sukulaisiin ja asiantuntijaverkostoihin katkesivat, mikä herätti huolta kulttuurisen vuorovaikutuksen tulevaisuudesta. Epävarmuuden kasvaessa monet kertoivat lisänneensä omavaraisuutta metsästämällä, kalastamalla ja säilömällä ruokaa. Samalla yhteisön sisäinen tuki ja jaettu historia vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tutkimus osoittaa, että kolttasaamelaisten turvallisuudentunne rakentuu globaalien kriisien ja paikallisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Yhteisön kulttuurinen resilienssi, joka ilmenee arjen sopeutumisessa, jaetussa muistissa ja keskinäisessä tukemisessa, toimii keskeisenä selviytymisresurssina muuttuvassa maailmantilanteessa. Samalla se vahvistaa kolttasaamelaisten mahdollisuutta määritellä oma tulevaisuutensa ja säilyttää kulttuurinen jatkuvuutensa epävarmuuden keskellä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4853]
