Ikääntyneiden alkoholin käytön ja hyvinvoinnin välinen yhteys: Integroiva kirjallisuuskatsaus
Kosonen, Laura (2025)
Kosonen, Laura
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102667
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251021102667
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin ikääntyneiden alkoholin käytön ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tutkimuskysymykseksi muodostui, millaisia hyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä ikääntyneiden alkoholin käyttöön liittyy? Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin useasta tietokannasta aineistohauilla ja se koostuu kolmestatoista (n=13) tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoria, minkä mukaan hyvinvointi rakentuu kolmesta osa-alueesta: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet) ja being (itsensä toteuttaminen). Allardtin hyvinvointikäsitystä on myöhemmin päivitetty ehdottamalla sen laajentamista doing (toimijuus) ulottuvuudella. Myös tässä tutkimuksessa doing-ulottuvuus erotettiin omaksi hyvinvoinnin osa-alueekseen. Tutkimustulosten pohjalta muodostui vielä viides, rakenteellisiin haasteisiin, liittyvä ulottuvuus.
Tutkimuksen tulosten perusteella runsaalla alkoholin käytöllä on monenlaisia yhteyksiä ikääntyneiden hyvinvointiin. Alkoholin käyttö voi aiheuttaa negatiivisia seurauksia ikääntyneen terveydelle, toimintakyvylle, ihmissuhteille ja toimijuudelle sekä lisätä riskiä muidenkin päihteiden käytölle ja taloudellisille haasteille. Toisaalta alkoholin käyttö on yhteydessä korkeampaan koulutus- ja tulotasoon ja kohtuullisesti käytettynä pidempään elinikään. Kohtuullinen alkoholin käyttö voi myös lisätä mielihyvän kokemuksia ja fyysistä aktiivisuutta.
Ikääntyneiden alkoholia käyttävien henkilöiden hyvinvointia voivat haastaa rakenteelliset tekijät, kuten ikääntyneillä itsellään ja ammattilaisilla oleva riittämätön tieto päihdeasioista sekä ammattilaisten puuttumattomuus haitalliseen alkoholin käyttöön. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan korostaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden päihteiden käyttöön liittyen tulisi lisätä, jotta ikääntyneet saisivat tasavertaisesti riittävää tietoa alkoholin haitoista sekä tarvittaessa oikea-aikaista tukea alkoholin käytön hallintaan.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Erik Allardtin (1976) hyvinvointiteoria, minkä mukaan hyvinvointi rakentuu kolmesta osa-alueesta: having (elintaso), loving (yhteisyyssuhteet) ja being (itsensä toteuttaminen). Allardtin hyvinvointikäsitystä on myöhemmin päivitetty ehdottamalla sen laajentamista doing (toimijuus) ulottuvuudella. Myös tässä tutkimuksessa doing-ulottuvuus erotettiin omaksi hyvinvoinnin osa-alueekseen. Tutkimustulosten pohjalta muodostui vielä viides, rakenteellisiin haasteisiin, liittyvä ulottuvuus.
Tutkimuksen tulosten perusteella runsaalla alkoholin käytöllä on monenlaisia yhteyksiä ikääntyneiden hyvinvointiin. Alkoholin käyttö voi aiheuttaa negatiivisia seurauksia ikääntyneen terveydelle, toimintakyvylle, ihmissuhteille ja toimijuudelle sekä lisätä riskiä muidenkin päihteiden käytölle ja taloudellisille haasteille. Toisaalta alkoholin käyttö on yhteydessä korkeampaan koulutus- ja tulotasoon ja kohtuullisesti käytettynä pidempään elinikään. Kohtuullinen alkoholin käyttö voi myös lisätä mielihyvän kokemuksia ja fyysistä aktiivisuutta.
Ikääntyneiden alkoholia käyttävien henkilöiden hyvinvointia voivat haastaa rakenteelliset tekijät, kuten ikääntyneillä itsellään ja ammattilaisilla oleva riittämätön tieto päihdeasioista sekä ammattilaisten puuttumattomuus haitalliseen alkoholin käyttöön. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan korostaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden päihteiden käyttöön liittyen tulisi lisätä, jotta ikääntyneet saisivat tasavertaisesti riittävää tietoa alkoholin haitoista sekä tarvittaessa oikea-aikaista tukea alkoholin käytön hallintaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4885]
