”Koko kehossa elämistä pelkän pään sijaan” : kokemuksia kehotietoisuudesta ja sen potentiaalista kehotietoisuuskurssille osallistuneiden mukaan

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma syntyi kiinnostuksesta hyödyntää tanssi- ja teatterialan ammattilaisuutta kehotietoisuuden tutkimuksessa. Tavoite oli kehittää ja laajentaa omaa ammattitaitoa sekä asiantuntijuuden suuntia hyödyntäen aiemmin hankittua osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kehotietoisuus tutkimushenkilöiden mukaan on, minkälaisia havaintoja he tekivät kehotietoisuuden lisäämiseen tähtäävien harjoitteiden pohjalta, sekä mikä voisi olla kehotietoisuuden potentiaali laajemmin - mitä hyötyä kehotietoisuuden lisäämisestä voisi olla. Läpi tutkimuksen kehotietoisuus mielletään kehon ja mielen yhteistyössä tapahtuvana havainnointina: mieltä ja kehoa tarkastellaan yhtenäisenä kokonaisuutena, johon kuuluvat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikuttimet.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Rovaniemen kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetyn kehotietoisuuden tiiviskurssin osallistujilta. Aineisto koostuu tutkimukseen suostumuksen antaneiden osallistujien täyttämistä taustatieto- ja lopetuslomakkeista sekä päiväkirjamerkinnöistä kurssikerroilta ja kurssikertojen välissä tehdyistä havainnoista. Tutkimuksen ote on fenomenologinen: aineisto muodostuu osallistujien tekemistä subjektiivisista havainnoista ja kokemuksista. Kyseessä on laadullinen tutkimus, aineiston analyysitapa on aineistolähtöinen, ja siitä voidaan tunnistaa fenomenografialle tyypillisiä piirteitä.

Erilaisista kehollisista taustoista tulevien tutkimushenkilöiden mukaan kehotietoisuus on muun muassa kykyä havainnoida ja ymmärtää kehon viestejä, esimerkiksi havaita stressiä ja jännitystä ja oppia purkamaan niitä. Kehotietoisuuden avulla voidaan oppia tulkitsemaan, mikä on juuri nyt oikein itseä kohtaan, tarvisiko keho ennemmin liikettä vai pysähtymistä. Kehotietoisuus on itsensä äärelle rauhoittumista ja koko kehon asuttamista pelkän pään sijaan. Mielikuvilla voidaan vaikuttaa kehon asentoon ja sitä kautta mielen toimintaan, esimerkiksi itsetuntoon: kehollinen hyvinvointi tukee mielen hyvinvointia ja päinvastoin. Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi edistää leikillinen suhtautuminen kehoon ja liikkeeseen, mikä lisää kehon monipuolista käyttöä. Kehotietoisuus voi lisätä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan, auttaa laannuttamaan ylivireyttä sekä mielen hälyä ja kohottaa itsetuntoa. Kehotietoisuuden lisääminen voi auttaa paniikkihäiriön oireiden tai häiritsevän itsensä kontrolloinnin hallinnassa.