”Kaikilla on mahdollisuus ymmärtää paremmin ja saa oppia asian.” TUVA -opettajien käsityksiä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitietoisesta opetuksesta

Abstract

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) on tärkeä askel monen maahanmuuttajataustaisen opiskelijan koulupolulla, etenkin silloin, kun opiskelija tarvitsee tukea kielellisten valmiuksien kehittämiseksi toisen asteen opintoja varten. Kielen ja sisältöjen opettaminen yhtäaikaisesti edellyttää opettajilta kielitietoisuutta, jossa kielen merkitys tunnistetaan osana kaikkia oppimisprosesseja. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata TUVA -opettajien käsityksiä kielitietoisesta opetuksesta sekä selvittää, millaiset tekijät haastavat ja toisaalta tukevat kielitietoisen opetuksen toteuttamista TUVA -koulutuksessa.

Keräsin aineistoni verkkokyselylomakkeella, jota jaettiin sekä sosiaalisen median kanavissa että TUVA -koulutusta tarjoavien oppilaitosten välityksellä eri puolilla Suomea. Toteutin aineiston analyysin fenomenografiselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan aineistolähtöisesti ja peilasin analyysissa muodostamiani kuvauskategorioita aiempaan tutkimukseen sekä kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehykseen.

Tulosten mukaan TUVA -opettajat käsittävät kielitietoisen opetuksen rakentuvan opetusta ohjaavista arvoista ja tavoitteista, opettajan kielellistä vastuullisuutta ilmentävistä tiedoista ja taidoista sekä oppimista edistävistä opetuskäytänteistä ja tukikeinoista. Kollektiivisesta näkökulmasta tarkasteltuna käsityksissä korostui opetuksen kielellinen saavutettavuus, joka korostaa yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien tarjoamista maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille siten, ettei opiskelijan osaaminen ja oppiminen jää kielellisten haasteiden varjoon. Opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustoja pyrittiin arvostamaan ja huomioimaan opetuksessa, mutta opiskelijoiden ensikielien hyödyntäminen aiheutti myös ristiriitaisia ajatuksia. Kielitietoisen opetuksen toteuttamista haastoivat pääasiassa resurssien puute ja opetusjärjestelyt, mutta myös kieliin ja kulttuurieroihin liittyvät tekijät sekä toisinaan opiskelijoiden elämäntilanteet. Kielitietoista opetusta tukivat aiheeseen liittyvän koulutuksen ohella opettajan pedagoginen sekä kieliin ja kulttuureihin liittyvä osaaminen. Opetuksen järjestämisen osalta kielitietoisen opetuksen toteuttamista tukivat riittävät resurssit, ymmärtävä työyhteisö, oppimisympäristöt sekä täydennyskoulutus.

Tulokset viittaavat siihen, että TUVA -opettajilla on laajasti ymmärrystä kielitietoisesta opetuksesta, mutta kielitietoisuuden syvemmälle oivaltamiselle opetuksen kokonaisvaltaisena lähestymistapana on vielä tarvetta muun muassa opettajien vaihtelevista koulutustaustoista ja kielitietoisuuskoulutuksen puutteesta johtuen. TUVA -koulutukseen kohdennettu, kielitietoinen opetusmateriaali toisi myös helpotusta aikaa vievään materiaalien valmistamiseen sekä tasalaatuisuutta opetukseen ylipäätään.