Globaali ilmastohallinta metsäyhtiöiden kestävyysraporteissa

Abstract

Tässä hallintotieteiden pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin metsäteollisuusyritysten roolia globaalissa ilmastohallinnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten yritykset kiinnittyvät osaksi globaalin ilmastohallinnan verkostoja ja millä tavoin ne käyttävät valtaa osana tätä kokonaisuutta.

Teoreettinen viitekehys rakentuu globaalin hallinnan ja -ilmastohallinnan sekä yritysvallan tutkimuksesta. Aineistona toimivat Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n kestävyysraportit, ja analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Menetelmässä yhdistyivät aineistolähtöinen tarkastelu ja teoreettiset näkökulmat siten, että havaintoja luokiteltiin ja tulkittiin ennalta määriteltyjen käsitteiden avulla, jättäen tilaa aineistosta esiin nouseville teemoille. Tutkimus on laadullinen ja painottuu erityisesti arvoketjun hallintaan, sopimusehtoihin, sertifikaattien käyttöön ja ilmastotavoitteisiin sekä niiden kautta rakentuvaan yritysten rooliin osana globaalia ilmastohallintaa.

Tulokset osoittivat, että metsäteollisuusyritykset eivät ole vain ilmastopolitiikan kohteita, vaan myös aktiivisia toimijoita, jotka hallitsevat epäsuoria päästöjä arvoketjuissaan ja osallistuvat globaalin ilmastohallinnan instituutioihin. Yritysten vallankäyttö näyttäytyi erityisesti rakenteellisena ja diskursiivisena. Sertifikaatit ja sopimukset toimivat sekä vastuullisuuden takeina että keinoina siirtää velvoitteita alaspäin arvoketjussa. Kestävyysraportointi puolestaan näyttäytyi normatiivisena velvollisuutena, mutta myös strategisena mahdollisuutena toteuttaa kestävyysviestintää.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yritysten roolia globaalissa ilmastohallinnassa on tarkasteltava monitasoisesti: ne toimivat samanaikaisesti vastuunkantajina, sääntelyyn sopeutujina ja omien intressiensä edistäjinä. Tulokset vahvistavat aiemmassa kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen siitä, että yritysten ilmastotyö rakentuu useiden eri sidosryhmien odotusten ja paineiden kautta. Tutkielma tuo esiin jatkotutkimuksen tarvetta erityisesti yritysten toimien todellisen ilmastovaikutuksen arvioinnissa sekä laajemmin globaalin ilmastohallinnan vaikuttavuuden tarkastelussa.