Yhteisösakon mittaaminen talousrikoksissa
Sairanen, Laura (2025)
Sairanen, Laura
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104664
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251031104664
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yhteisösakon mittaaminen talousrikoksissa. Rikoslain 9 luvun 1 §:n mukaan yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on rikoslaissa säädetty kyseisen rikoksen seuraamukseksi. Alin yhteisösakon rahamäärä on 850 ja ylin 850 000 euroa. Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan (RL 9:6:1). Vaikka mittaamisharkinnan lähtökohtana on oikeushenkilön velvollisuuksien rikkomisen laatu ja laajuus sekä johdon osuus rikokseen, ei lain esitöistä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta löydy yksiselitteistä näkemystä siitä, miten näiden mittaamisperusteiden painoarvo määräytyy käytännön tuomioistuintoiminnassa.
Yhteisösakon mittaamisen tutkiminen on tällä hetkellä erityisen ajankohtaista, sillä oikeusministeriö on asettanut toukokuussa 2024 työryhmän valmistelemaan uuden ympäristörikosdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän tehtävänä on arvioida direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädäntömuutokset ja valmistella niitä koskevat ehdotukset. Tämä vaikuttaa yhteisösakon mittaamiseen merkittävästi, sillä direktiivissä edellytetään, että yhteisösakon määrä direktiivin alaan kuuluvissa rikoksissa perustuu liikevaihtomalliin. Direktiivissä myös yhteisösakon yläraja on korkeampi kuin Suomessa nyt käytössä oleva yläraja.
Tutkimus on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Tutkimuksen teoreettisen osan metodi on lainopillinen ja tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Tutkielmassa esitettävät lainopilliset tulkintasuositukset perustuvat oikeuslähdeoppiin ja vallitsevaan lainoppiin, eli ne ovat de lege lata -suosituksia. Tutkielman tiedonintressi on laintulkinnallinen ja systematisoiva. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuista, joissa on tuomittu yhteisösakko tammikuusta 2015 toukokuuhun 2025.
Tuomioistuimet perustelevat yhteisösakon mittaamista rikoslain säännösten perusteella ja lähtökohtaisesti niin, että mainitaan mittaamisen perustuvan johdon osuuteen tai huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiin. Tämän lisäksi tuomioistuimet perustelevat yhteisösakon mittaamista oikeushenkilön taloudellisella tilanteella. Taloudellisen tilanteen tarkastelu on yleensä yksityiskohtaisempaa silloin, kun kyseessä on tuntuvampi yhteisösakko. Aineistoin perusteella taloudellisella tilanteella on yhteisösakon mittaamisessa suurempi painoarvo, kuin muilla mittaamisperusteilla. Mittaamista koskevat perustelut ovat pääosin lyhyet, etenkin, kun on kyse asteikon alaosasta tuomituista yhteisösakoista. Tutkimuksen perusteella yhteisösakon mittaamiseen ei ole löydettävissä lainsäädännöstä yksityiskohtaisia ohjeita, vaan ainoastaan suuntaviivat.
Yhteisösakon mittaamisen tutkiminen on tällä hetkellä erityisen ajankohtaista, sillä oikeusministeriö on asettanut toukokuussa 2024 työryhmän valmistelemaan uuden ympäristörikosdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmän tehtävänä on arvioida direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädäntömuutokset ja valmistella niitä koskevat ehdotukset. Tämä vaikuttaa yhteisösakon mittaamiseen merkittävästi, sillä direktiivissä edellytetään, että yhteisösakon määrä direktiivin alaan kuuluvissa rikoksissa perustuu liikevaihtomalliin. Direktiivissä myös yhteisösakon yläraja on korkeampi kuin Suomessa nyt käytössä oleva yläraja.
Tutkimus on jaettu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Tutkimuksen teoreettisen osan metodi on lainopillinen ja tutkimuksen empiirinen osa on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Tutkielmassa esitettävät lainopilliset tulkintasuositukset perustuvat oikeuslähdeoppiin ja vallitsevaan lainoppiin, eli ne ovat de lege lata -suosituksia. Tutkielman tiedonintressi on laintulkinnallinen ja systematisoiva. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuista, joissa on tuomittu yhteisösakko tammikuusta 2015 toukokuuhun 2025.
Tuomioistuimet perustelevat yhteisösakon mittaamista rikoslain säännösten perusteella ja lähtökohtaisesti niin, että mainitaan mittaamisen perustuvan johdon osuuteen tai huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiin. Tämän lisäksi tuomioistuimet perustelevat yhteisösakon mittaamista oikeushenkilön taloudellisella tilanteella. Taloudellisen tilanteen tarkastelu on yleensä yksityiskohtaisempaa silloin, kun kyseessä on tuntuvampi yhteisösakko. Aineistoin perusteella taloudellisella tilanteella on yhteisösakon mittaamisessa suurempi painoarvo, kuin muilla mittaamisperusteilla. Mittaamista koskevat perustelut ovat pääosin lyhyet, etenkin, kun on kyse asteikon alaosasta tuomituista yhteisösakoista. Tutkimuksen perusteella yhteisösakon mittaamiseen ei ole löydettävissä lainsäädännöstä yksityiskohtaisia ohjeita, vaan ainoastaan suuntaviivat.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4870]
