Kun riskiyhteiskunta kohtaa turvallistamisen - EU:n vihreä siirtymä turvallisuuskysymyksenä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin Euroopan unionin vihreää siirtymää käsittelevä tutkimus on käsitellyt vihreää siirtymää turvallisuuskysymyksenä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateoriaan ja Buzanin, Wæverin & de Wilden turvallistamisteoriaan. Työ kuvaa, miten ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kietoutuu taloudellisen, geopoliittisen ja sosiaalisen vakauden kysymyksiin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia turvattomuuden, epävarmuuksien, riskien ja turvallistamisen tapoja vihreään siirtymään liitetään EU:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa, sekä kenen tai minkä turvallisuus esitetään suojeltavaksi.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistoksi valittiin viisi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2023–2024. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä NVivo-ohjelman avulla. Teoreettinen viitekehys täsmentyi analyysin edetessä abduktiivisesti: turvallistaminen nousi keskeiseksi analyysin kategoriaksi vasta aineistosta nousevien havaintojen perusteella.

Tulokset osoittavat, että vihreä siirtymä esitetään tutkimuksessa ennen kaikkea geopoliittisen, materiaalisen, energia-, taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen turvallisuuden kysymyksenä. Turvallisuuden kohteena on ensisijaisesti EU:n järjestelmävakaus ja strateginen kilpailukyky, ei yksilö- tai yhteisötaso. Vihreää siirtymää kuvataan sekä ratkaisuna globaaleihin uhkiin että prosessina, joka tuottaa uusia haavoittuvuuksia ja oikeuttaa poikkeuksellisia toimia.