”Ei sitä menneisyyttään oikein pääse karkuun”: Vankilasta vapautuneiden kokemuksia rikollisuudesta irtaantumisesta, stigmasta ja työelämään integroitumisesta

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee rikoksista irtaantumisen eli desistanssin prosessia vankilasta vapautuneiden henkilöiden kokemusten kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten rikostaustaiset kokevat työelämään integroitumisen, rikollisuudesta irtaantumisen sekä rikostaustan mukanaan tuoman stigman ja sen vaikutukset yksilön identiteettiin ja elämään. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, joissa vankilasta vapautuneet kertovat elämästään ennen rikoskierteiden katkeamista, sen aikana ja muutoksen jälkeen.

Analyysimenetelmänä on hyödynnetty Langdridgen kriittistä narratiivista analyysia (Critical Narrative Analysis / CNA), jonka avulla kertomuksia tarkastellaan yksilöllisesti mutta myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneina merkitysrakenteina. Menetelmä mahdollistaa sekä kerronnallisen että kriittisen analyysin yhdistämisen siten, että yksilön kokemukset voidaan nähdä osana yhteiskunnallisia merkityksiä ja vallan rakenteita.

Tutkimustulokset osoittavat, että desistanssi on monivaiheinen ja yksilöllinen prosessi, joka edellyttää vahvaa sisäistä motivaatiota ja identiteetin uudelleenmuotoutumista. Stigma ilmenee sisäisinä kokemuksina, mutta myös ulkopuolisten kohtelussa vaikeuttaen yhteiskuntaan integroitumista erityisesti viranomaiskohtaamisissa ja ihmissuhteiden osa-alueilla. Merkittävimmät tekijät desistanssiprosessin tukemisessa nähtiin olevan sosiaalinen tuki, sisäinen motivaatio ja työelämään integroituminen, jotka tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia osallisuuteen. Tutkielma tarjoaa syvällistä ymmärrystä rikostaustan, identiteetin ja yhteiskunnallisen toimijuuden välisestä suhteesta sekä avaa keinoja siihen, miten yksilöitä voidaan tukea muutosten vahvistamisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa.