Kuka kantaa vastuun? Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien perheväkivallan uutisoinnista vuosilta 2019–2024

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten vastuu perheväkivallasta rakentuu Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuosina 2019–2024 ja millaisia merkityksiä uutiset tuottavat yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Tutkimus toteutettiin sosiaalisen konstruktionismin ja kriittisen diskurssianalyysin viitekehyksessä, jossa kieltä ja mediaa tarkastellaan todellisuutta rakentavina ilmiöinä. Aineistona käytettiin Helsingin Sanomien verkkolehdessä ja painetussa muodossa julkaistuja uutisia, jotka käsittelivät perheväkivaltaa eri näkökulmista. Aineisto analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin menetelmin, ja tulkinnassa huomioitiin sekä tekstuaaliset että visuaaliset piirteet.

Tulosten perusteella uutisoinnissa toistuivat kolme keskeistä merkitysjärjestelmää: kriisi- ja moraalipaniikkidiskurssi, kulttuuristava diskurssi ja yksilön vastuuta korostava diskurssi. Näiden rinnalla rakenteellinen vastuu jäi selvästi taka-alalle. Uutiset korostivat väkivallan moraalisuutta ja yksilöiden valintoja, jolloin väkivalta näyttäytyi yksityisenä ongelmana eikä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Median tuottama moraalinen kehystys vahvisti sukupuolittuneita ja kulttuurisia rajoja, joissa naiset esitettiin uhreina ja miehet tekijöinä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että media ei ainoastaan raportoi perheväkivallasta, vaan myös muokkaa käsityksiä vastuusta ja toimijuudesta. Vastuu rakentuu kielen ja kuvaston kautta sekä yksilöllisenä että yhteiskunnallisena kysymyksenä. Sosiaalityön näkökulmasta tulokset korostavat tarvetta vahvistaa rakenteellista vastuullisuutta ja kriittistä mediayhteistyötä väkivallan ehkäisyssä.