Lapsen saantiko pätevöittäisi sosiaalityöntekijäksi…? Sisällönanalyysi eduskunnan käsittelemästä sijaisten kelpoisuusehtojen laskusta ja keskustelun tuottamasta sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuudesta

Abstract

Sosiaalityöntekijäpula on vaivannut sosiaalialaa pitkään, ja loppuvuodesta 2024 hallitus esitti tähän ratkaisua. Tämä pro gradu -tutkielma käsitteli vuoden 2025 alusta voimaan tullutta lakimuutosta koskien sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusehtojen laskua. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä koskevan lain 12 §:ssä määritellään sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan sijaisen kelpoisuusehdot. Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millaisilla tekijöillä perustellaan lakiesitystä puolesta ja vastaan. Tutkielmassa selvitettiin myös, miten sosiaalityön asiantuntijuus tulee käsitetyksi asiaa koskevassa käsittelyssä. Aineistona käytettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiaa koskevaa mietintöä, mietintöä varten annettuja asiantuntijalausuntoja sekä asiaa koskevaa ensimmäistä ja toista eduskunnan täysistuntokeskustelua. Tämän pro gradu -tutkielman analyysimenetelmä oli sisällönanalyysi.

Puolesta ja vastaan käytetyt perustelut jaettiin työnantajaan liittyviin tekijöihin, sosiaalityöntekijöihin liittyviin perusteluihin ja asiakkaan näkökulmasta asiakasturvallisuuden perusteluihin. Työnantajaan liittyvät tekijät olivat sosiaalityöntekijäpula, veto- ja pitovoima sekä työnantajan vastuu. Sosiaalityöntekijään kiinnittyvät perustelut olivat koulutus- ja osaamistaso, sosiaalityöntekijän vastuu sekä sosiaalityöntekijän työhyvinvointi. Asiakasnäkökulmana käytettiin asiakasturvallisuutta, ja tätä perusteltiin pystyttävän turvaavan niin sosiaalityöntekijän ammattitaidolla kuin myös palveluiden paremmalla saatavuudella. Kaikki nämä tekijät kietoutuvat voimakkaasti toisiinsa. Esimerkiksi sosiaalityön asiakkailla on usein vaativia palvelutarpeita. Näiden vuoksi sosiaalityöntekijältä vaaditaan tietty osaamistaso. Jos sijaispätevällä ei tätä taitotasoa ole, hän tulee tehneeksi helpommin virheitä. Virheet vaarantavat asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeuksia. Sijaispätevien tekemistä virheistä kantavat osaltaan vastuun myös laillistetut sosiaalityöntekijät ja työnantajat.

Sosiaalityöntekijän ammattitaito käsitettiin muun muassa asiakasturvallisuuden kautta. Lakimuutoksen puolesta puhujien osalta sosiaalityön asiantuntijuutta eli muun muassa kokonaisuuden hallintaa, monesta suunnasta katsomisen kykyä ja eettistä osaamista ei tunnistettu ja osattu arvostaa. Sosiaalityön koulutuksen antamaa osaamista ei täysin nähty. Aineistossa asiakasturvallisuutta nähtiin pystyttävän turvaamaan paremmin palveluiden paremmalla saatavuudella. Tulevaisuudessa mielenkiintoista onkin nähdä miten lakimuutos vaikuttaa käytännön työhön. Varsinkin kun ainakin hetkellisesti sosiaalityöntekijäpula on hieman helpottunut.