“Hyvä työilmapiiri ja ’tehdään yhdessä’ -fiilis. Että tietää saavansa tukea työkavereilta ja esihenkilöltä.” Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalityön työn imusta

Abstract

Sosiaalityötä luonnehtivat eettiset valinnat ja usein ristiriitaisetkin odotukset, mutta työn luonne ei rajaudu pelkästään kuormittavuuteen tai eettisiin paineisiin. Ammattia ohjaavat ihmisoikeudet ja sosiaalityön eettiset periaatteet, jotka suuntaavat työtä myös silloin, kun eri arvot tai tavoitteet asettuvat vastakkain. Tällöin sosiaalityöntekijä joutuu punnitsemaan, mitä hän pitää tilanteessa tärkeimpänä. Sosiaalityölle tyypillistä on jatkuva muutos, niin asiakkaiden arjessa kuin palvelurakenteissa joka voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Kun muutos ymmärretään työssä väistämättömäksi osaksi arkea, sitä voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin tukemisessa, työmenetelmien kehittämisessä ja työn imun vahvistamisessa. Tarkoituksenani oli selvittää, miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat työn imun omassa työssään ja millaisia merkityksiä he liittävät työn imua vahvistaviin tai heikentäviin tekijöihin. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu 17 lastensuojelun sosiaalityöntekijän Webropol-kyselytutkimuksesta.

Tutkielman tuloksista nousee viisi teemaa, jotka ovat ammatillinen autonomia, työyhteisön tuki, johtaminen, rakenteiden ja arvojen ristiriidat sekä asiakastyön merkitys ja kuormitus. Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa työn imu rakentuu työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainosta. Tulokset osoittavat, että työn imu ei ole yksilön sisäinen ominaisuus, vaan työolosuhteiden ja ihmissuhteiden yhteisvaikutus.

PERMA-teoria jäsentää tätä kokonaisuutta: autonomia, tuki, selkeä johtaminen ja merkityksellinen asiakastyö vahvistavat hyvinvoinnin osa-alueita, kun taas kuormittavat rakenteet heikentävät niitä samanaikaisesti. Lastensuojelussa työn imu on siten erityisen altis olosuhteiden muutoksille ja edellyttää tasapainoa voimavarojen ja vaatimusten välillä.