Kasvunjälkeinen talous sosio-ekologisen resilienssin edistäjänä

Abstract

Elämme ekokriisin, sosiaalisen eriarvoisuuden ja muiden suurten haasteiden aikaa. Tässä monikriisissä resilienssi ja kasvunjälkeinen talous ovat herättäneet yhä kasvavaa tutkimuskiinnostusta, mutta näiden tutkimuskeskusteluiden välille ei ole aiemmin tehty kytköstä johtamis- ja organisaatiotutkimuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen on resilientti kasvunjälkeinen talous. Tutkimukseni tavoitteena on analysoida kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä aikaisemmassa tutkimuksessa on kirjoitettu sosio-ekologisesta resilienssistä ja kasvunjälkeisestä taloudesta.

Tulosten mukaan kasvunjälkeisen talouden kehys on yhteensopiva sosio-ekologisen lähestymistavan, sosio-ekologisen resilienssin ja sosio-ekologisen järjestelmän käsitteiden kanssa. Sekä sosio-ekologisen resilienssin että kasvunjälkeisen talouden tutkimus hahmottaa talouden osajärjestelmäksi biosfäärin sisällä. Talous on osa sosio-ekologista järjestelmää ja riippuvainen biosfäärin resilienssistä, sekä sen elämää ylläpitävästä kyvystä.

Vaikka taloudellista resilienssiä tutkitaan erikseen, se ei ole sosio-ekologisen resilienssin näkökulmasta mielekästä. Taloudellisen resilienssin vahvistaminen omana osa-alueenaan voi heikentää muiden osajärjestelmien resilienssiä ja olla haitallista kokonaisuudelle. Taloudellisen resilienssin tutkimisen sijasta tarvitaan kokonaisuuden eli sosio-ekologisen resilienssin tutkimusta.

Osana resilienttiä sosio-ekologista järjestelmää, kasvunjälkeisen talouden täytyy sietää häiriöitä ja muutoksia, sopeutua niihin tai kyetä muuntautumaan laadultaan toisenlaiseksi sosio-ekologisen järjestelmän muuntautuessa. Talouden tulee taata toimintansa pitkällä aikavälillä ja monenlaisissa olosuhteissa. Sen täytyy ylläpitää toimintojaan ja rakenteitaan, mutta ennen kaikkea kyetä oppimiseen, sopeutumiseen ja innovointiin. Talouden tulee osana sosio-ekologista järjestelmää kyetä itseorganisoitumaan, sekä edistää monimuotoisuutta, redundanssia ja järjestelmän muunneltavuutta.

Kasvunjälkeisen talouden kehyksestä löytyy ominaisuuksia, jotka edistävät sosio-ekologisen järjestelmän resilienssin säilyttämistä. Kasvunjälkeinen talous vaalii kestävyyttä, monimuotoisuutta, osallisuutta, vallan jakamista ja kollektivismia, sekä edistää monikeskuksista hallintotapaa. Lisäksi kasvunjälkeinen talous edistää monimutkaisten ja adaptiivisten järjestelmien ajattelua.

We are living in a time of ecological crisis, social inequality, and other major challenges. In this polycrisis, resilience and post-growth economics have attracted increasing scholarly interest, but their connection has not previously been examined within management and organization studies. The purpose of this study is to describe the characteristics of a resilient post-growth economy. The aim of my research is to analyze, through a literature review, what previous studies have written about socio-ecological resilience and the post-growth economy.

According to the results, the framework of the post-growth economy is compatible with the concepts of the social-ecological approach, social-ecological resilience, and social-ecological systems. Both social-ecological resilience and post-growth economy research conceptualize the economy as a subsystem within the biosphere. The economy is part of the social-ecological system and dependent on the resilience of the biosphere and its capacity to sustain life.

Although economic resilience is often studied separately, this is not reasonable from the perspective of social-ecological resilience. Strengthening economic resilience as an isolated domain may weaken the resilience of other subsystems and be detrimental to the system as a whole. Instead of studying economic resilience in isolation, research should focus on the resilience of the entire social-ecological system.

As part of a resilient social-ecological system, a post-growth economy must be able to withstand and adapt to disturbances and changes, or transform qualitatively as the social-ecological system itself transforms. The economy must ensure its functionality over the long term and under varying conditions. It must maintain its structures and functions, but above all be capable of learning, adaptation, and innovation. As a component of the social-ecological system, the economy should be able to self-organize and promote diversity, redundancy, and transformability.

The post-growth economy framework contains characteristics that support the maintenance of social-ecological system resilience. It fosters sustainability, diversity, inclusion, power-sharing, and collectivism, and promotes polycentric governance. Furthermore, the post-growth economy advances thinking in terms of complex and adaptive systems.