Kohti ekososiaalisen sosiaalityön paradigmaa ja käytäntöä – Kirjallisuuskatsaus kestävämmän näkökulman välttämättömyydestä
Koivisto, Julia (2025)
Koivisto, Julia
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117847
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117847
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin ekososiaalisen sosiaalityön paradigmaa sekä käytäntöä. Tavoitteena oli muodostaa yleiskuva ekososiaalisesta paradigmasta, jonka kehittyminen on vielä kesken. Kiinnostus tutkimustehtävässä suuntautui myös siihen, miten paradigmaa toteutetaan käytännössä ja miten sitä voisi toteuttaa, koska ekososiaalisen kriisin konkreettiset vaikutukset ovat jo todellisia ihmisille ja muulle ekosysteemille.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostui 27 kansainvälisestä artikkelista, joissa kuvautui näkökulmia tutkimusaiheeseen kirjoittajien edustamien yliopistojen osalta 12 eri maasta, viidestä (5) maanosasta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin apuvälineenä sisällönanalyysia ja lähilukua, jotka tukivat aineiston teemoittelua.
Tutkimuksessa todentui ekososiaalisen paradigman keskeneräisyys. Sen kehittymisestä ollaan vaihtelevaa mieltä, vaikkakin samantapaiset havainnot toistuivat läpi aineiston. Ekososiaalinen paradigma näyttäytyy vastauksena ekososiaaliseen kriisiin, minkä myötä historiassa alkanut yhteiskunnallinen kehitys kohti globaalin ekosysteemin heikkenevää tilannetta on osa paradigmaa ja sen ymmärtämistä. Ekososiaalisessa paradigmassa keskiössä on ihmisen ja luonnon välinen suhde, jolla on vaikutuksensa näiden molempien hyvinvointiin; valtavirtaisen sosiaalityön ydinarvojen ja sosiaalisten ongelmien tarkastelu ympäristönäkökulma huomioiden; yhteistyön ja yhteisöjen parissa tehtävän työn korostuminen; nykyisten yhteiskunta- ja talousmallien kritisointi ja aktiivinen vastarinta; sekä muutosta tavoitteleva rakenteellinen työ. Näkökulmalla tavoitellaan koko ekosysteemin hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Paradigman käytännön interventiot ovat vielä hajanaisia. Interventiot todentuvat esimerkiksi yhteisöjen tukemisessa ympäristöhaasteissa, arkisissa ympäristötoimissa ja luontoyhteyden vahvistamisessa. Näkökulman tavoitteet edellyttävät vaikuttavampaa käytäntöä, jossa paradigman ydin todentuu. Tätä haastaa muun muassa tavoitteiden laajuus, rakenteellisen työn toteuttaminen ja näkökulman puutteet opetussuunnitelmissa. Tutkimustulokset vahvistavat ekososiaalisen paradigman välttämättömyyden sosiaalityössä ja yhteiskunnassa paikallisesti ja globaalisti. Paradigma osoittaa länsimaisen valtavirtaisen sosiaalityön tarpeen muuttaa itseymmärrystään vastaamaan paremmin ekosysteemin ja yhteiskunnan tilannetta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostui 27 kansainvälisestä artikkelista, joissa kuvautui näkökulmia tutkimusaiheeseen kirjoittajien edustamien yliopistojen osalta 12 eri maasta, viidestä (5) maanosasta. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin apuvälineenä sisällönanalyysia ja lähilukua, jotka tukivat aineiston teemoittelua.
Tutkimuksessa todentui ekososiaalisen paradigman keskeneräisyys. Sen kehittymisestä ollaan vaihtelevaa mieltä, vaikkakin samantapaiset havainnot toistuivat läpi aineiston. Ekososiaalinen paradigma näyttäytyy vastauksena ekososiaaliseen kriisiin, minkä myötä historiassa alkanut yhteiskunnallinen kehitys kohti globaalin ekosysteemin heikkenevää tilannetta on osa paradigmaa ja sen ymmärtämistä. Ekososiaalisessa paradigmassa keskiössä on ihmisen ja luonnon välinen suhde, jolla on vaikutuksensa näiden molempien hyvinvointiin; valtavirtaisen sosiaalityön ydinarvojen ja sosiaalisten ongelmien tarkastelu ympäristönäkökulma huomioiden; yhteistyön ja yhteisöjen parissa tehtävän työn korostuminen; nykyisten yhteiskunta- ja talousmallien kritisointi ja aktiivinen vastarinta; sekä muutosta tavoitteleva rakenteellinen työ. Näkökulmalla tavoitellaan koko ekosysteemin hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Paradigman käytännön interventiot ovat vielä hajanaisia. Interventiot todentuvat esimerkiksi yhteisöjen tukemisessa ympäristöhaasteissa, arkisissa ympäristötoimissa ja luontoyhteyden vahvistamisessa. Näkökulman tavoitteet edellyttävät vaikuttavampaa käytäntöä, jossa paradigman ydin todentuu. Tätä haastaa muun muassa tavoitteiden laajuus, rakenteellisen työn toteuttaminen ja näkökulman puutteet opetussuunnitelmissa. Tutkimustulokset vahvistavat ekososiaalisen paradigman välttämättömyyden sosiaalityössä ja yhteiskunnassa paikallisesti ja globaalisti. Paradigma osoittaa länsimaisen valtavirtaisen sosiaalityön tarpeen muuttaa itseymmärrystään vastaamaan paremmin ekosysteemin ja yhteiskunnan tilannetta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4924]
