“Sehän lävistää kaikki osa-alueet jollain tavalla se talous” - Talousjohtamiseen tarvittava osaaminen kunnallisten varhaiskasvatusyksikön johtajien näkemysten mu kaan

Abstract

Fenomenografisen analyysimenetelmin toteutetun Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli tutkia, mitä talousjohtaminen pitää sisällään varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevien johtajien kertoman mukaan, minkälaista osaamista varhaiskasvatusyksiköiden johtajat kertovat talousjohtamiseen tarvitsevansa sekä mistä he ovat siihen osaamista saaneet. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin viittä varhaiskasvatusyksikön johtajaa. Haastatteluista saadun aineiston pohjalta toteutettiin analyysi hyödyntäen fenomenografista tutkimusotetta. Analyysin tuloksena saadut päätulokset, kuvauskategoriat koottiin taulukkomuotoiseen tulosavaruuteen.

Tutkimukseni tulokset ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta osoittavat, että talousjohtamisen osa-alueita kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ovat kunnan suorittama talousohjaaminen, budjetin seuraaminen sekä henkilöstöjohtamisen toteuttaminen päivittäisjohtamisena. Näistä keskeisimpänä korostui henkilöstöjohtamisen merkitys, sillä johtajat näkivät sen kulkevan käsikädessä talousjohtamisen kanssa. Ilman vahvaa henkilöstöjohtamista ei budjetissa pysyminen ole mahdollista. Toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen tulokset osoittavat, että talousjohtamiseen tarvittava osaaminen rakentuu johtamisosaamisen, ammatillisen kehittymisen sekä työssäoppimisen kautta. Tulokset osoittivat, ettei kukaan johtajista ole saanut osaamistaan yksikön johtajan työhön kelpoisuuden antavan tutkinnon pohjalta, vaan se on rakentunut ajan kanssa työssä oppimisen ja kokemuksen kautta. Tulosten perusteella myös omalla asenteella ja motivaatiolla on vaikutusta osaamiseen sekä osaamisen rakentumiseen, sillä johtajat, jotka kertoivat olevansa kiinnostuneita talouteen liittyvistä teemoista myös henkilökohtaisessa elämässä, kuvasivat oman osaamisensa riittäväksi talousjohtamisen toteuttamiseen.

Aiempaa tutkimusta varhaiskasvatusyksikön johtamisesta ja siihen tarvittavasta osaamisesta on tehty, mutta ei talousjohtamisen osalta. Tämä tutkimus voidaan nähdä keskustelun avaajana talousjohtamiseen tarvittavan osaamisen tutkimuksen kentällä. Jatkossa tutkimusta voisi tehdä esimerkiksi tutkimalla yksityisellä sektorilla työskentelevien varhaiskasvatusyksiköiden johtajien talousjohtamisen osaamista.