Perusopetuksen 4. luokan oppilaiden käsityksiä kilpailullisuudesta peruskoulussa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen 4. luokan oppilaiden käsityksiä kilpailullisuudesta peruskoulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista kilpailua koulussa esiintyy, miten kilpailua kuvataan ja millaisia vaikutuksia kilpailullisuudella koettiin olevan kouluarkeen. Tutkimuksen aihe on tärkeä ja ajankohtainen, koska Suomessa eletään yhä voimakkaammin kilpailuun perustuvassa yhteiskunnassa. Kilpailullisuuden tutkiminen on perusteltua, koska yksilöitä mitataan ja verrataan yhä varhaisemmassa iässä, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi lasten hyvinvointiin, itsetuntoon ja oppimismotivaatioon. Koulun turvallisessa ympäristössä tapahtuva kilpailun kohtaaminen voi opettaa rakentavaa suhtautumista kilpailemiseen.

Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista lähestymistapaa, jonka avulla pyrittiin ymmärtämään oppilaiden käsityksiä kilpailullisuudesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmämuotoisella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun teemoina olivat kilpailun käsitykset, kilpailun esiintymismuodot, kilpailun aiemmat kokemukset ja kilpailun vaikutukset kouluarkeen.

Tulokset osoittivat, että koulussa esiintyy sekä järjestettyä että asenteellista kilpailua oppitunneilla, välitunneilla sekä oppilaiden välisissä tilanteissa. Kilpailua kuvattiin sekä motivoivana ja hauskana että pettymyksiä, vihaa, turhautumista ja pahaa mieltä aiheuttavana. Kilpailullisuuden havaittiin vaikuttavan ilmapiiriin, oppilaiden välisiin suhteisiin sekä vuorovaikutukseen. Tulokset korostavat kilpailullisuuden moniulotteisuutta ja sen vaihtelevia vaikutuksia koulun käyntiin. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan kilpailulla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia koulussa riippuen tilanteesta. Käytännön näkökulmasta tulokset korostavat tarvetta tukea oppilaita kohtaamaan kilpailua rakentavasti ja turvallisesti. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia, miten kilpailu ja kilpailullisuus vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen pidemmällä aikavälillä.