Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen yksittäistä hallintoasiaa käsiteltäessä
Kantola, Arttu (2025)
Kantola, Arttu
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601011026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601011026
Tiivistelmä
Hallintolain (434/2003; HL) 41 § on vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskeva yleissäännös, jonka lisäksi vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään useissa erityissäännöksissä. Yksittäistä hallintoasia käsiteltäessä voi jäädä epäselväksi, tuleeko asiaa selvitettäessä varata vaikuttamismahdollisuudet ja jos tulee, minkä lain mukaisesti vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettely tulee toteuttaa. Tutkielmani tarkoituksena on lainopin keinoin luoda kokonaiskuva vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskevasta sääntelystä ja systematisoida hallintolain 41 §:n ja erityislainsäädännön välistä suhdetta vaikuttamismahdollisuuksien varaamisen osalta.
Tutkielmassani olen aluksi tarkastellut vaikuttamismahdollisuuksien varaamisen taustalla olevia perusoikeuksia, hahmottanut vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettelyä koskevan yleissäännöksen (HL 41 §) asemaa osana hallintolain selvittämiskeinoja ja selvittänyt, miten vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään erityislainsäädännössä. Lopuksi olen tarkastellut, miten vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettelyä koskeva sääntely erityislainsäädännössä yksittäistä hallintoasiaa koskien vertautuu hallintolaissa vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädettyyn.
Tutkielmani johtopäätöksinä katson, että hallintolain 41 § on joustava yleissäännös, jonka perusteella ei voida antaa tyhjentävää vastausta siihen, miten vaikuttamismahdollisuudet tulisi varata vaan se luo pikemminkin raamit tai reunaehdot sille, miten ja milloin vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettely tulee yksittäisessä hallintoasiassa toteuttaa. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskevaa erityislainsäädäntöä voidaan niiden ominaispiirteiden perusteella jakaa ryhmiin, jotka ovat: 1) itsehallintoyhteisöjä koskeva sääntely; 2) hallintolain 41 §:n sääntelyä tarkentava ja täydentävä sääntely sekä 3) viittaussäännökset hallintolain 41 §:ään. Itsehallintoyhteisöjä koskeva sääntely ei tarkenna hallintolain 41 §:n sääntelyä, vaan hallintolain 41 § on erityissäännös suhteessa itsehallintoyhteisöjä koskevaan sääntelyyn. Tarkentavan ja täydentävän sääntelyn ryhmään verrattuna hallintolain 41 § on yleissäännös, jonka puitteissa tarkentavan ja täydentävän sääntelyn ryhmän erityissäännökset täsmentävät hallintolain 41 §:n mukaista vaikuttamismahdollisuuksien varaamista tietyssä erityisessä hallintoasiassa. Viittaussäännökset lähinnä huomauttavat, että tiettyjä hallintoasioita käsiteltäessä ja niissä annettavia päätöksiä valmisteltaessa tulee varata vaikuttamismahdollisuudet hallintolain 41 §:n mukaisesti.
Tutkielmassani olen aluksi tarkastellut vaikuttamismahdollisuuksien varaamisen taustalla olevia perusoikeuksia, hahmottanut vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettelyä koskevan yleissäännöksen (HL 41 §) asemaa osana hallintolain selvittämiskeinoja ja selvittänyt, miten vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään erityislainsäädännössä. Lopuksi olen tarkastellut, miten vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettelyä koskeva sääntely erityislainsäädännössä yksittäistä hallintoasiaa koskien vertautuu hallintolaissa vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädettyyn.
Tutkielmani johtopäätöksinä katson, että hallintolain 41 § on joustava yleissäännös, jonka perusteella ei voida antaa tyhjentävää vastausta siihen, miten vaikuttamismahdollisuudet tulisi varata vaan se luo pikemminkin raamit tai reunaehdot sille, miten ja milloin vaikuttamismahdollisuuksien varaamismenettely tulee yksittäisessä hallintoasiassa toteuttaa. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamista koskevaa erityislainsäädäntöä voidaan niiden ominaispiirteiden perusteella jakaa ryhmiin, jotka ovat: 1) itsehallintoyhteisöjä koskeva sääntely; 2) hallintolain 41 §:n sääntelyä tarkentava ja täydentävä sääntely sekä 3) viittaussäännökset hallintolain 41 §:ään. Itsehallintoyhteisöjä koskeva sääntely ei tarkenna hallintolain 41 §:n sääntelyä, vaan hallintolain 41 § on erityissäännös suhteessa itsehallintoyhteisöjä koskevaan sääntelyyn. Tarkentavan ja täydentävän sääntelyn ryhmään verrattuna hallintolain 41 § on yleissäännös, jonka puitteissa tarkentavan ja täydentävän sääntelyn ryhmän erityissäännökset täsmentävät hallintolain 41 §:n mukaista vaikuttamismahdollisuuksien varaamista tietyssä erityisessä hallintoasiassa. Viittaussäännökset lähinnä huomauttavat, että tiettyjä hallintoasioita käsiteltäessä ja niissä annettavia päätöksiä valmisteltaessa tulee varata vaikuttamismahdollisuudet hallintolain 41 §:n mukaisesti.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4928]
