Johtamisdiskurssit Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden strategiadokumenteissa
Kuosmanen, Mirva (2025)
Kuosmanen, Mirva
Lapin yliopisto
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601289679
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601289679
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden strategiadokumenteissa esiintyviä johtamisdiskursseja, sekä niiden suhdetta sosiaalityön arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten strategioiden kieli rakentaa ja ylläpitää johtamiseen kytkeytyviä valtarakenteita ja johtamisen malleja sekä miten sosiaalityön ydinarvot, kuten osallisuus, yhdenvertaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen, ilmenevät strategiadokumenttien johtamispuheessa. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia johtamisdiskursseja strategiadokumenteista voidaan tunnistaa? Millaisiin arvoihin ja periaatteisiin dokumenttien johtamispuhe perustuu? Miten valta, vastuut ja osallisuus rakentuvat dokumenteissa?
Tutkimusaineistona käytettiin julkisesti saatavilla olevia, virallisesti hyväksyttyjä strategiadokumentteja Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilta. Tutkimuksessa sovellettiin kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla tarkasteltiin strategiadokumenttien kieltä ja sen vaikutusta organisaation valtarakenteiden, arvojen ja johtamisen käytäntöjen rakentumiseen. Analyysi keskittyi siihen, miten strategioiden kieli tuotti johtamisdiskursseja ja millaisia arvopohjaisia näkökulmia siinä esiintyi.
Strategiadokumenteista hahmottui viisi toisiinsa limittyvää johtamisdiskurssia: tietoa ja tuloksellisuutta korostava johtaminen, arvoperustainen ja eettistä vastuuta painottava johtaminen, inhimillinen ja valmentava johtaminen, muutos- ja uudistumissuuntautunut johtaminen sekä rakenteellinen johtaminen. Diskurssit ilmensivät strategisen johtamisen hybridiluonnetta, jossa tehokkuus ja hallinnolliset vaatimukset limittyvät arvopohjaiseen ja osallistavaan johtamiseen. Strategiat luovat puitteet ammatilliselle harkinnalle, eettiselle päätöksenteolle ja osallistumiselle hyvinvointialueilla, mutta niiden käytännön vaikutus riippuu johtajuudesta, organisaatiokulttuurista ja siitä, miten strategista kieltä sovelletaan arjen johtamistyössä. Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten julkisen hallinnon strategiset dokumentit rakentavat johtamispuhetta ja mahdollistavat arvopohjaisen ja eettisen johtamisen näkyvyyden hyvinvointialueella, myös sosiaalityössä. Samalla tutkimus nosti esiin tarpeen käytännön havainnointiin, työntekijäkokemuksiin ja organisaation muutosprosesseihin pureutuvalle hyvinvointialueiden ja sosiaalityön johtamista koskevalle jatkotutkimukselle.
Tutkimusaineistona käytettiin julkisesti saatavilla olevia, virallisesti hyväksyttyjä strategiadokumentteja Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueilta. Tutkimuksessa sovellettiin kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla tarkasteltiin strategiadokumenttien kieltä ja sen vaikutusta organisaation valtarakenteiden, arvojen ja johtamisen käytäntöjen rakentumiseen. Analyysi keskittyi siihen, miten strategioiden kieli tuotti johtamisdiskursseja ja millaisia arvopohjaisia näkökulmia siinä esiintyi.
Strategiadokumenteista hahmottui viisi toisiinsa limittyvää johtamisdiskurssia: tietoa ja tuloksellisuutta korostava johtaminen, arvoperustainen ja eettistä vastuuta painottava johtaminen, inhimillinen ja valmentava johtaminen, muutos- ja uudistumissuuntautunut johtaminen sekä rakenteellinen johtaminen. Diskurssit ilmensivät strategisen johtamisen hybridiluonnetta, jossa tehokkuus ja hallinnolliset vaatimukset limittyvät arvopohjaiseen ja osallistavaan johtamiseen. Strategiat luovat puitteet ammatilliselle harkinnalle, eettiselle päätöksenteolle ja osallistumiselle hyvinvointialueilla, mutta niiden käytännön vaikutus riippuu johtajuudesta, organisaatiokulttuurista ja siitä, miten strategista kieltä sovelletaan arjen johtamistyössä. Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten julkisen hallinnon strategiset dokumentit rakentavat johtamispuhetta ja mahdollistavat arvopohjaisen ja eettisen johtamisen näkyvyyden hyvinvointialueella, myös sosiaalityössä. Samalla tutkimus nosti esiin tarpeen käytännön havainnointiin, työntekijäkokemuksiin ja organisaation muutosprosesseihin pureutuvalle hyvinvointialueiden ja sosiaalityön johtamista koskevalle jatkotutkimukselle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4942]
