”elekää nyt herrat tykäkkö huonoa, mutta tuota pitäisikö keskustella semmoisten kanssa jotka tietää siitä asiasta jotakin?”: Alipäällystön koettu työhyvinvointi ja sen kehittäminen Pohjois- Pohjanmaan pelastuslaitoksella

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli hakea vastauksia kysymyksiin, millaisena Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alipäällystövirassa toimivat pelastajien lähiesihenkilöt ovat kokeneet työhyvinvointinsa, mutta ennen kaikkea mitkä tekijät vaikuttavat heidän työhyvinvoinnin kokemiseen. Lisäksi tulosten pohjalta esiteltiin työhyvinvoinnin osallistavaan kehittämiseen ratkaisuehdotuksia työhyvinvoinnin teoreettisten viitemallien kautta.

Taustateorioina hyödynnettiin tutkimustietoa työhyvinvoinnista ja sen erilaisista teoreettisista malleista. Myös kokemuksen tutkimuksesta olevaa näyttöä käytettiin hyväksi. Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset linjaukset sekä ominaispiirteet huomioitiin tutkimuksessa ja saatuja tuloksia peilataan etenkin työterveyslaitoksen kahteen ”mitä kuuluu pelastustoimelle?” -työhyvinvointitutkimukseen vuosilta 2023–2024.

Tutkimusta varten haastateltiin viittä pelastuslaitoksella toimivaa lähiesihenkilöä ja haastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä tulkitsevaa fenomenologista analyysia (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA). Haastatteluiden pohjalta tapahtuva analyysi pyrki tulkitsemaan ja kuvaamaan lähiesihenkilöiden yksilöllisiä kokemuksia ja niiden merkityksiä työhyvinvoinnin kontekstissa. Tutkimustuloksena esiteltiin viisi ryhmäkokemuksellista teemaa, jotka olivat työn epäselvyys jatkuvana kuormitustekijänä, halu kehittää omaa työtä, koetut puutteet johtamisessa, työhyvinvointiin panostamisen puute sekä tunnustuksen ja arvostuksen kokemisen tärkeys.

Tutkimuksen fenomenologinen lähestymistapa toi työhyvinvoinnin tutkimukseen näkökulman, joka eroaa pelkkiin määrällisiin malleihin perustuvasta ajattelusta korostaen työntekijöiden omien kokemusten ja merkitysten ymmärtämistä sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään mitattaviin indikaattoreihin. Tutkimuksessa henkilöiden kokemukset ilmaisivat tarpeen tuelle ja inhimilliselle kohtaamiselle. Tutkimus osaltaan myös muistutti näistä ihmisen perustarpeista, jotka ilmenevät myös työelämässämme. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi työhyvinvoinnin kehitystyössä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella.