Niin, että kyllä se aika paljon on opettajasta kii näkyykö nää kestävyysasiat opetuksessa vai ei: Laadullinen tutkimus opettajien käsityksistä kestävyysosaamisen edistämisestä peruskoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä peruskoulun opettajilla on kestävyysosaamisen edistämisestä omassa työssään. Ekologinen kestävyyskriisi muodostaa vakavan uhan ihmiskunnan tulevaisuudelle, ja ihmisen toiminnasta aiheutuviin globaaleihin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin köyhtymiseen, tarvitaan perustavanlaatuisia ratkaisuja. Koulutus on avainasemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, ja opettajilla on ratkaiseva rooli siinä, miten kestävyysosaamisen edistäminen toteutuu käytännön opetustyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli siis tarkastella peruskoulun opettajien käsityksiä kestävyysosaamisen edistämisestä opetustyössä sekä kartoittaa, miten nämä käsitykset ilmenevät konkreettisesti heidän pedagogisessa toiminnassaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenografisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin syvähaastattelemalla viittä eri kouluissa työskentelevää peruskoulun opettajaa, joilla oli taustaa kestävyys- ja luontokasvatuksessa. Aineiston keruu tapahtui syksyllä 2025, ja haastattelut suoritettiin avoimina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi eteni fenomenografisen analyysin periaatteiden mukaisesti, mikä mahdollisti opettajien käsitysten variaation tunnistamisen sekä niitä kuvaavien kategorioiden muodostamisen.

Tutkimuksen mukaan opettajat käsittävät kestävän kehityksen edistämisen kokonaisvaltaiseksi prosessiksi, joka integroituu niin opetukseen kuin koulun arjen käytäntöihin. Kestävyysosaamisen edistämisessä korostuivat erityisesti kokemuksellisuus, yhteisölliset arvot ja toimintatavat sekä opettajan oma aktiivinen rooli kestävyyskasvattajana. Lisäksi tulokset toivat esiin kestävyysosaamisen edistämiseen liittyviä arvo-, asenne- ja resurssihaasteita.

Fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi kuusi erilaista opettajien käsityksiä kuvaavaa kuvauskategoriaa: 1.kestävyysosaamisen edistäminen oppitunneilla, 2. opettajan rooli kestävyysosaamisen edistäjänä, 3. kestävyysosaamisen edistäminen koulun arjessa ja toimintakulttuurissa, 4.kokemuksellisuus kestävyysosaamisen edistämisessä, 5. kestävyysosaaminen osana yhteisöllistä arvo- ja asennekasva- tusta, 6. kestävyysosaamisen edistämisen haasteet. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan opettajien henkilökohtaiset näkemykset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten kestävyysosaamisen edistäminen toteutuu opettajan työssä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksen sekä täydennyskoulutuksen kehittämistyössä, jotta opettajia voidaan paremmin tukea kokonaisvaltaisen kestävyyskasvatuksen toteuttamisessa.

The aim of this study was to examine how comprehensive school teachers perceive the promotion of sustainability competence in their own professional practice. The ecological sustainability crisis poses a serious threat to the future of humanity, and fundamental solutions are needed to address global, human-induced environmental problems such as climate change and biodiversity loss. Education plays a key role in building a sustainable future, and teachers have a crucial responsibility in how sustainability competence is implemented in everyday teaching practice.

The purpose of the study was therefore to explore comprehensive school teachers’ conceptions of promoting sustainability competence in teaching and to identify how these conceptions are reflected in their concrete pedagogical actions. The study was conducted as a qualitative phenomenographic study. The data were collected through in-depth interviews with five comprehensive school teachers working in different schools, all of whom had backgrounds in sustainability and environmental education. Data collection took place in autumn 2025, and the interviews were conducted as open, semi-structured thematic interviews. The data was analyzed according to the principles of phenomenographic analysis, enabling the identification of variation in teachers’ conceptions and the formation of descriptive categories.

The findings indicate that teachers understand the promotion of sustainable development as a holistic process that is integrated into both classroom teaching and the everyday practices of the school. Key elements in promoting sustainability competence included experiential learning, communal values and practices, and the teacher’s active role as a sustainability educator. In addition, the results highlighted value-based, attitudinal, and resource-related challenges associated with promoting sustainability competence.

As a result of the phenomenographic analysis, six descriptive categories of teachers’ conceptions were identified: (1) promoting sustainability competence during the lessons, (2) the teacher’s role in promoting sustainability competence, (3) promoting sustainability competence in everyday school practices and school culture, (4) experiential learning in promoting sustainability competence, (5) sustainability competence as part of communal value and attitude education, and (6) challenges in promoting sustainability competence. The findings support previous research showing that teachers’ personal views play a decisive role in how sustainability competence is implemented in teaching practice. The results can be utilized in the development of both pre-service teacher education and in-service training to better support teachers in implementing holistic sustainability education.