Johtamiskulttuuri Auroraliigassa pelaajien silmin: Kvantitatiivisten kyselymittaristojen suomennus ja tulosten analyysi

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli a) kääntää kaksi englanninkielistä kvantitatiivista urheiluun liittyvää kyselymittaristoa suomeksi (Sports Climate Questionnaire, SCQ ja Coach-Athlete Relationship Questionnaire, CART-Q) ja b) analysoida niiden validiteettia ja reliabiliteettia sekä c) selvittää Auroraliigassa pelaavien naisjääkiekkoilijoiden koettua autonomiaa ja valmentajilta saatavaa tukea näiden kyselyiden avulla. Molempien mittaristojen viitekehyksenä toimii itsemääräämisteoria, jonka keskeisenä oletuksena on se, että ihmisillä on kolme psykologista tarvetta, joita ovat autonomia, pätevyys ja yhteenkuuluvuus. Muissa maissa toteutetuissa kyselyissä on todettu, että urheilijat, jotka kokevat valmentajansa autonomista tukea antaviksi, kokevat suurempaa tarpeiden tyydyttymistä, itsenäistä motivaatiota ja ovat paremmin sitoutuneita. Aiemmat Suomessa jääkiekkoon liittyneet kyselytutkimukset ovat osoittaneet jääkiekkoilijoiden hyvinvoinnin rakentuvan monista yksilöllisistä, psykososiaalisista, rakenteellisista, taloudellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Johtamiskulttuurilla ja valmentajilla on kuitenkin suuri merkitys pelaajien hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Jääkiekkoilijat Ry:n (SJRY) eli Pelaajayhdistyksen kanssa. Aineisto kerättiin Auroraliigan kauden 2024-2025 joukkueiden pelaajilta joulukuun 2024 aikana. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 128 kappaletta. Aineiston tilastollisissa analyyseissä käytettiin eksploratiivista faktorianalyysiä ja osittaisten pienimpien neliöiden rakenneyhtälö-mallinnusta. Tulokset osoittivat, että vaikka Auroraliigan pelaajat olivat motivoituneita, katsoivat valmentajaa ylöspäin ja olivat valmiina antamaan parhaansa valmennustilanteessa, suhde valmentajaan ei kuitenkaan ole optimaalinen. Erityisesti pelaajien sitoutumista määrittävien vastausten keskiarvot jäivät mataliksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suomalaisessa jääkiekko-valmennuskulttuurissa on vielä selkeästi parantamisen varaa ihmislähtöiseen suuntaan. Suomenkielisiä SCQ ja CART-Q kyselyitä voidaan jatkossa hyödyntää niin jääkiekon kuin muiden urheilulajien valmennuskulttuurin kehittämisessä.