Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä kouluille ja ikäihmisille hyvinvoinnin näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassamme selvitimme lukumummi ja -vaari -toiminnan merkityksiä ikäihmisille ja kouluille hyvinvoinnin näkökulmasta. Lukumummi ja -vaari -toiminta on STEA:n tukemaa, jossa vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Tuokiot ovat kahdenkeskisiä ja kestoltaan noin 20 minuuttia. Ikäihmisten ja koulujen hyvinvointi sekä lasten lukutaidon heikkeneminen on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Rovaniemeltä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia luokanopettajia ja ikäihmisiä. Haastattelut koostuivat yksilö- ja parihaastatteluista. Haastattelut litteroitiin hallittavampaan muotoon, jonka jälkeen litteroitu aineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia hyödyntäen. Tutkielman analyysissa hyödynnettiin erityisesti Allardtin (1976) sekä Helnen ja Hirvilammin (2021) hyvinvointimallia.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että lukumummi ja -vaari -toiminnalla oli monia merkityksiä sekä kouluille että vapaaehtoisille ikäihmisille. Osalla näistä merkityksistä voidaan katsoa olevan myös positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat esimerkiksi onnistumisen kokemuksia sekä korvaamattomuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Näillä tekijöillä on Allardtin (1976) teorian mukaan merkityksiä yksilön hyvinvoinnille. Lapset saivat tukea lukutaidon harjoittamiseen sekä samalla yksilöllistä huomiota. Lisäksi toiminta mahdollisti lasten ja ikäihmisten ylisukupolvisen kohtaamisen, josta molempien osapuolten kerrottiin kokevan iloa. Opettajat kokivat saavansa helpotusta omaan työhön sekä lisäaikuisten koettiin tuovan turvaa ja rauhallisuutta kouluympäristöön Toiminta rikastutti sekä ikäihmisten että koulun arkea.