Kohti aikuisuutta – vanhemmuustyöskentelyn mahdollisuudet ja haasteet jälkihuollossa

Abstract

Tutkielma tarkasteli vanhemmuustyöskentelyä lastensuojelun jälkihuollossa integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla. Teoreettisena lähtökohtana toimivat kriittinen realismi sekä Margaret Archerin realistinen yhteiskuntateoria, joiden kautta aihetta lähestyttiin rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksena. Katsauksen tavoitteena oli tunnistaa ne tekijät ja haasteet, jotka ovat keskeisiä jälkihuollon nuorten kanssa tehtävässä vanhemmuustyössä.

Aineisto osoitti, että sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret vanhemmat tasapainoilivat samanaikaisesti oman aikuisuutensa rakentamisen ja lapsen hoivan vaatimusten välillä. Heidän käytössään olevat resurssit ja tukiverkostot olivat usein rajallisia, mikä näkyi muun muassa taloudellisena epävarmuutena, asumisen epävakautena ja lastenhoidon vaikeana saatavuutena. Valmistautuminen vanhemmuuteen jäi usein vähäiseksi, mikä lisäsi arjen kuormitusta.

Samalla tutkimus toi esiin nuorten vanhempien vahvan motivaation ja kyvyn selviytyä haastavista olosuhteista. Lapsi toimi monille merkittävänä voimavarana, joka kannusti kohti koulutusta, työtä ja vakaampaa arkea. Nuoret pyrkivät tietoisesti katkaisemaan omassa lapsuudessaan koettuja haitallisia toimintamalleja ja rakentamaan lapsilleen turvallisempaa kasvuympäristöä. Tulokset korostavat tarvetta vahvistaa vanhemmuustaitoja, lisätä konkreettista arjen tukea ja varmistaa, että nuorten ympärillä on luotettavia aikuisia ja palveluita. Lisäksi ennaltaehkäisevät toimet, kuten oman vanhemmuussuhteen käsittely, seksuaalikasvatus sekä itsenäistymiseen ja vanhemmuuteen valmistautumisen tukeminen, olivat tulosten perusteella tärkeitä keinoja myönteisen vanhemmuuden tukemiseen ja varhaisen vanhemmuuden riskien vähentämiseen.