Suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien koulutustaso eurooppalaisessa viitekehyksessä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien koulutustaustaa suhteessa eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata urheiluakatemiavalmentajien tämänhetkistä koulutustasoa ja koulutuspolkuja sekä tarkastella suomalaista valmennuskoulutusjärjestelmää eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen näkökulmasta.

Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien koulutustausta on? ja 2) Millaisia suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien koulutuspolut ovat? Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen määrällinen aineisto koostui sähköisesti kerätystä kyselyaineistosta (valmentajakyselystä) ja se analysoitiin Excel-taulukko-ohjelman avulla laskien prosenttijakaumia. Laadullinen aineisto kerättiin 16 lajiliiton valmentajapolkukuvauksia koskevista dokumenteista ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että urheiluakatemiavalmentajien korkein suoritettu koulutus oli useimmiten lajiliittojen järjestämä tasokoulutus. Suurimmalla osalla suomalaisista urheiluakatemiavalmentajista on koulutus, joka vastaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehystä. Tarkemmassa lajiliittojen tasokoulutusten analyysissä havaittiin huomattavaa vaihtelua koulutusten keston, sisällön ja vaatimustason osalta, mikä vaikeutti niiden sijoittamista viitekehykseen. Tutkimuksen lopputuloksen muodostui uusi suomalainen valmentajien koulutuspolkumalli EQF-viitekehyksessä.

Tutkimus lisäsi ymmärrystä urheiluakatemiavalmentajien koulutustason ja osaamisen nykytilasta sekä lajiliittojen valmennuskoulutusjärjestelmien rakenteista. Tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisen valmennuskoulutusjärjestelmän kehittämisessä ja valmentajien koulutustarpeiden tunnistamisessa.