Nuorten käsityksiä luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta osallistavaan kartoitukseen perustuen

Abstract

Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten käsityksiä luonnon monimuotoisuuden muutoksista osallistavan kartoituksen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu transformatiivisen kestävyyskasvatuksen, biodiversiteettikasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyskäsityksen varaan. Aineisto kerättiin osallistavan kartoituksen ryhmätyöskentelyn työpajoissa (n=55) ja se analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia tarkasteltiin ihmistoiminnan, ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja tärkeiden paikkojen näkökulmista.

Tulosten perusteella nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta ovat moniulotteisina ja vahvasti paikkasidonnaisina. Käsitykset pohjautuivat arjen ympäristöhavaintoihin sekä niiden tulevaisuus suuntautuneisiin tulkintoihin. Nuoret tunnistivat ihmistoiminnan vaikutuksia luontoon muun muassa teollisuuden, elinkeinojen, kunnan kehityksen, maanmuokkauksen ja ympäristön saastumisen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin erityisesti ilmaston lämpenemisen ja muuttuvien sääolosuhteiden, luonnon ympäristön muutosten sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten tekijöiden sekä energia-ja ympäristöpolitiikan näkökulmista. Nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden muutoksista jäsentyivät klassisen monimuotoisuuden jaottelun mukaisesti lajien, ekosysteemien ja geneettisen monimuotoisuuden tasoille. Osa nuorista kuitenkin koki, ettei luonnon monimuotoisuus tule muuttumaan tulevaisuudessa, mikä voidaan tulkita kokemuksellisena näkökulmana ympäristömuutosten hitaudesta ja vaikeasti havaittavasta luonteesta. Nuorille merkitykselliset paikat jakautuivat nuorten kotiin, perinteisiin ja luontokohteisiin liittyviin tärkeisiin paikkoihin.

Tutkielma osoittaa, että osallistava kartoituksen ja tulevaisuusajattelun yhdistäminen tuottaa paikkasidonnaista ja kokemuksellista tietoa nuorten käsityksistä luonnon monimuotoisuuden muutoksista. Osallistavan kartoituksen menetelmällä voisi olla pedagogista arvoa niin biodiversiteetti- ja ympäristökasvatuksessa, kuin laajemmin kestävyyskasvatuksen kentälläkin.