Lempeää ja radikaalia : Elokapinan taideaktivismin mahdollisuudet lukion kuvataiteessa

Abstract

Taiteella ja kulttuurilla on merkittäviä mahdollisuuksia ottaa kantaa ilmastokriisiin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Taide yhdistettäessä aktivismiin, eli konkreettisiin tavoitteisiin, taktiikoihin ja strategioihin, vahvistaa vaikuttavuutta ja sanoman välittämistä. Taiteen ja kulttuurin kautta on myös mahdollista matalalla kynnyksellä tutustua usein monelle vieraalta tuntuvaan aktivismiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ilmastoliikkeen uusi nousu on hyödyntänyt taideaktivismia toiminnassaan vahvasti.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Elokapinan taideaktivismia, aina liikkeen toimintamekanismeista ja -periaatteista käytännön toimintaan. Aineistonani toimii ensisijaisesti Elokapinan aktivistien haastattelut, joiden kautta pyrin selvittämään keinoja Elokapinan taideaktivismin taustalla. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnän haastatteluaineiston analyysissa sisällönanalyysiä, luokittelua ja teemoittelua.

Tulkitsen aineistoani radikaalin, kriittisen ja feministisen pedagogiikan viitekehyksissä. Pohdin Elokapinan artivismin mahdollisuuksia kuvataidekasvatukselle myös nykytaidekasvatuksen ja ilmiöoppimisen teemojen sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden kautta. Aineiston analyysin ja lähdekirjallisuuden kautta vastaan toiseen tutkimuskysymykseeni: miten Elokapinan taideaktivismin keinoja on mahdollista hyödyntää lukion kuvataiteen opetuksessa? Tutkielmani lähdeaineiston kautta ekokriisiä ja ilmastonmuutosta käsittelevää taideaktivismia käsitellään tällä hetkellä lukion kuvataidekasvatuksessa yksittäisten taiteellisten tekojen kautta, mutta ei juurikaan laajempana, prosessinomaisena ilmiönä tai oppiainerajoja ylittävästi. Tutkielmani tuloksissa hahmottelen Elokapinan toiminnasta inspiroitunutta syklistä prosessia, jonka avulla taideaktivismia voidaan käsitellä ja toteuttaa lukiokontekstissa siten, että se tukee nuoria kasvamaan aktiivisiksi toimijoiksi ympäristön puolesta. Elokapinan tekemä taideaktivismi tuo esiin, kuinka taiteellinen toiminta voi toimia sekä vastarinnan että yhteiskunnallisen oppimisen välineenä. Tutkimukseni osoittaa myös, että Elokapinan artivistiset käytännöt sopivat suurelta osin kasvatuksellisiin konteksteihin avaten tilaa toimijuudelle, osallisuudelle, tunteiden käsittelylle ja yhteisöllisille merkityksille.

Art and culture have significant potential to take a stand on the climate crisis, the loss of biodiversity, and social justice. When art is combined with activism, it strengthens the impact and message. Art and culture also provide a low threshold for people to become familiar with activism and social influence, which often seem foreign to many. The new rise of the climate movement has made strong use of art activism in its activities.

My master’s thesis deals with Extinction Rebellion Finland’s artivism, from the movement’s operating mechanisms and principles to its practical activities. My primary source material consists of interviews with Extinction Rebellion Finland’s activists, through which I aim to clarify the methods and nature of Extinction Rebellion Finland’s artivism. My thesis is a qualitative study in which I utilize content analysis, classification, and thematization in the analysis of the interview material.

I analyze my material within the frameworks of radical, critical, and feminist pedagogy. I consider the possibilities of Extinction Rebellion’s artivism for visual arts education also through the themes of contemporary art education and phenomenon-based learning, as well as broad-based competence goals. Through analysis of the material and source literature, I address my second research question: how can the methods of Extinction Rebellion’s art activism be utilized in upper secondary school art education?

Based on the source material for my study, art activism addressing the ecological crisis and climate change is currently addressed in upper secondary school art education through individual artistic acts, but not as a broader, process-like phenomenon or across subject boundaries. In the results of my study, I outline a cyclical process inspired by Exinction Rebellions activities, which can be used to address and implement art activism in a upper secondary school context in a way that supports young people in becoming active agents for the environment. Extinction Rebellion’s artivism highlights how artistic activity can serve as a tool for both resistance and social learning. My research also shows that Extinction Rebellion’s artivist practices are largely suitable for educational contexts, opening up space for agency, participation, emotional processing, and communal meanings.