”Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kaivostoiminta": Sakatin kaivoshankkeen ja Viiankiaavan luonnonsuojelun ristiriita

Abstract

Ilmastonmuutoksen hillintä on noussut yhdeksi keskeisimmäksi kansainväliseksi tavoitteeksi. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii laajoja muutoksia nykyiseen energiantuotantoon ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Näihin muutoksiin pyritään vastaamaan yhä useammin vihreällä siirtymällä. Vihreällä siirtymällä viitataan yhteiskunnalliseen murrokseen, jossa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat järjestelmät pyritään korvaamaan uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Siirtymä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa on nostanut kriittiset mineraalit keskeiseksi osaksi vihreän teknologian kehittämistä. Samalla tämä kehitys on luonut jännitteitä luontokadon ja luonnonsuojelun kohdalla, kun yhä useampi kriittisten raaka-aineiden hanke kohdistuu alueille, jossa on luonnonsuojelullisesti arvokkaita ekosysteemejä.

Tämä tutkielma tarkastelee Sodankylässä sijaitsevaa Viiankiaapaa ja siihen kohdistuvaa kaivoshanketta osana ajankohtaista keskustelua luonnonsuojelusta, maankäytöstä ja vihreästä siirtymästä. Kaivoshanketta edistää Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining oy. Tutkielman taustalla on Euroopan unionin energiamurros ja kriittisten raaka-aineiden kasvava kysyntä, jotka ovat nostaneet kaivosteollisuuden keskeiseen asemaan ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa. Kriittisiä mineraaleja koskeva keskustelu kytkee kaivostoiminnan osaksi huoltovarmuutta ja geopoliittista kilpailua, mikä on lisännyt painetta luonnonvarojen hyödyntämiseen myös luonnonsuojelualueilla. Viiankiaapa edustaa tapausta, jossa nämä laajemmat kehityskulut konkretisoituvat paikallisessa maankäytössä.

Sakatin kaivoshankkeen ja Viiankiaavan luonnonsuojelun tarkastelussa sovelletaan poliittisen ekologian teoriaa ja resurssikirouksen sekä ongelmien siirtämisen käsitteitä. Tutkimusaineisto koostuu Sodankylän kunnan kaivosohjelmasta (2018) sekä Viiankiaavan hoito- ja käyttösuunnitelmasta (2006). Aineiston avulla analysoidaan, miten Viiankiaapa nähdään samanaikaisesti suojeltavana ekosysteeminä, mutta myös kriittisten raaka-aineiden kannalta merkittävänä alueena. Analyysimenetelmänä toimii kriittinen diskurssianalyysi, jonka avulla tarkastellaan asiakirjojen kielellisiä ja retorisia valintoja osana vihreän siirtymän ja EU:n energiapolitiikan tavoitteita.

Climate change mitigations have become one of the most central international objectives. Achieving this goal requires extensive changes to current energy production systems and broader societal structures. The green transition is presented as the primary response to this challenge, aiming to develop environmentally friendly technologies capable of replacing fossil-based energy solutions. As societies move toward low-carbon systems, critical minerals have become essential components in the development of green technologies. At the same time, this shift has generated tensions with biodiversity conservation, as an increasing number of critical raw materials projects target areas with ecologically valuable and protected ecosystems.

This thesis examines Viiankiaapa, a protected mire area in the municipality of Sodankylä, and the mining project directed at it as part of the broader contemporary debate on nature conservation, land use, and the green transition. The study is situated within the context of the European Union’s energy transition and the growing demand of critical raw materials, which have positioned the mining industry at the core of climate and industrial policy. Discussions surrounding critical minerals link mining to national security and geopolitical competition, increasing pressure to exploit natural resources even within protected areas. Viiankiaapa represents a case in which these wider developments materialize in local land-use.

The study will analyse the mining project and the nature conservation in Viiankiaapa with political ecology and its concepts of the resource curse and problem shifting. The research material consists of the Sodankylä’s Mining Programme (2018) and the Viiankiaapa Management and Land Use Plan (2006). These documents are used to examine how Viiankiaapa is simultaneously constructed as a protected ecosystem and as an area of strategic importance for critical raw materials. The study applies critical discourse analysis to explore how discourse and rhetorical choices in the research material reflect and justify competing land-use priorities in the context of the green transition and EU energy policy objectives.