Kansainvälinen toisen asteen koulutusyhteistyö ja toivo: Laadullinen analyysi lukion kansainvälistymisen mahdollisuuksista toivon politiikan näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Sallan lukion kansainvälisyyskehitystä toivon politiikan näkökulmasta laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus perustuu Sallan lukion kansainvälistymisessä aktiivisesti mukana olleiden avainhenkilöiden haastatteluihin. Nämä haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa puolistrukturoidun haastatteluaineiston analyysia on ohjannut toivon politiikan teoreettinen viitekehys.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu toivon politiikan monitieteiselle keskustelulle tulevaisuudesta ja toivon tunteen esiintymisessä yksilössä ja yhteisössä. Tämän tutkimuksen näkökulma luo kattavan viitekehyksen toivon tunteen vaikutuksesta ajatteluun, asenteisiin ja toimintaan. Analyysin perusteella toivon tunne rakentuu yhteisön arvoista ja vaikuttaa yksilön toimintaan.

Tulokset esittävät, että kansainvälistyminen koetaan Sallan lukiossa muutokseen tähtäävänä, laaja-alaisesti vaikuttavana arvovalintana ja mahdollisuuksia luovana toimintana. Haastateltavat näkevät lukion kansainvälistymisen vahvistavan lukion elinvoimaa, opiskelijoiden tulevaisuudennäkymiä ja alueellista kehitystä. Tutkimus korostaa toivon roolia aktiivisena ja tulevaisuuteen suuntautuvana voimana, joka asettaa päämääriä ja ohjaa toimintaa.

Sallan lukion kansainvälistyminen on esimerkki siitä, miten toivon tunne toimii koulutuspoliittisena voimavarana ja kansainvälistyvän yhteiskunnan mahdollisuutena. Lukion kansainvälistyminen ei ollut vain selviytymisstrategia, vaan yhteisön arvoja kunnioittava ja kansainväliseen yhteistyöhön uskova monivaikutteinen ilmiö. Kansainvälisyys ja toivo ovat olleet toimintaa ohjaava voimavara Sallan lukion tapauksessa.

In this master’s thesis, I examine the development of internationalization at Salla upper secondary school through the lens of the politics of hope, utilizing qualitative research methods. The study is based on interviews with key personnel who have been actively involved in the school's internationalization process. These interviews were analyzed using theory-guided content analysis, where the analysis of the semi-structured interview data was analyzed by the theoretical framework of the politics of hope. The theoretical framework is built upon the multidisciplinary discourse on the politics of hope regarding the future and the manifestation of hope within individuals and communities. This perspective provides a comprehensive framework for understanding how the feeling of hope influences thought, attitudes, and action.

Based on the analysis, the feeling of hope is constructed from community values and influences individual agency. The results indicate that internationalization at this school is perceived as a way to make a change, a value-based choice, and an activity that creates opportunities. The interviewees see the internationalization of the school as a factor that strengthens the school's vitality, the students' prospects, and regional development. The study emphasizes the role of hope as an active, future-oriented force that sets goals and leads action.

The internationalization of the upper secondary school serves as an example of how the feeling of hope functions as a resource in educational policy and as an opportunity within a globalizing society. The school's internationalization was not merely a survival strategy, but a multi-faceted phenomenon that respects community values and believes in international cooperation. According to this study, in the case of Salla upper secondary school, internationality and hope have served as the core resources guiding its future.