Minäkö vallankäyttäjä? Luokanopettajien kokemuksia toimivan auktoriteetin rakentamisesta ja säilyttämisestä
Salmi, Iina (2026)
Salmi, Iina
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060160722
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060160722
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten opettajat kokevat rakentavansa sekä säilyttävänsä toimivan auktoriteetin osana opettajan arkea kasvatuksen kentällä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on syventyä tarkemmin auktoriteettiin ilmiönä ja tutkia siihen liittyen kokemuksia toimivasta auktoriteetista, vallankäytöstä sekä mahdollisista haastavista tilanteista ja niiden vaikutuksista auktoriteettiin.
Toteutin tutkimuksen fenomenologisena tutkimuksena, jossa analyysiprosessissa sovelsin Juha Perttulan (1995) fenomenologisen analyysin vaiheita. Aineisto koostui teemahaastatteluin kerätyistä ja myöhemmin litteroiduista haastatteluista, johon osallistui seitsemän (N=7) opettajaa eri puolelta Suomea. Haastattelussa kartoitin opettajien kokemuksia liittyen toimivaan auktoriteettiin kokemuksellisuutta painottaen. Fenomenologisen analyysin avulla muodostin aineistosta yksilölliset sekä yleisen merkitysverkoston, jotka kuvaavat auktoriteettia ilmiönä opettajien kokemusten valossa.
Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien toimiva auktoriteetti rakentuu turvallisessa ja luotettavassa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Auktoriteettia ei voida rakentaa ilman molemminpuolista oppilaan ja opettajan välistä ymmärrystä ja kunnioitusta, joka rakentuu arjen kohtaamisissa. Vaikka opettajan valta taustoittaakin opettajan työtä, ei auktoriteettia pidetä vallan välineenä, vaan opettajan työtä ja toimivaa arkea tukevana suhteena.
Kuitenkin koulun arki sisältää myös haastavia tilanteita, jotka vaativat opettajalta mukautumista erilaisiin tilanteisiin. Nämä tilanteet voivat vaatia myös napakkaa toimintaa osana auktoriteetin säilyttämistä, mutta pääosin painottavat opettajan johdonmukaista toimintaa, joka hyvin rakennetun auktoriteetin ohella tukee opettajan aseman säilyttämistä. Toimiva auktoriteetti on perusta toimivalle arjelle.
Toteutin tutkimuksen fenomenologisena tutkimuksena, jossa analyysiprosessissa sovelsin Juha Perttulan (1995) fenomenologisen analyysin vaiheita. Aineisto koostui teemahaastatteluin kerätyistä ja myöhemmin litteroiduista haastatteluista, johon osallistui seitsemän (N=7) opettajaa eri puolelta Suomea. Haastattelussa kartoitin opettajien kokemuksia liittyen toimivaan auktoriteettiin kokemuksellisuutta painottaen. Fenomenologisen analyysin avulla muodostin aineistosta yksilölliset sekä yleisen merkitysverkoston, jotka kuvaavat auktoriteettia ilmiönä opettajien kokemusten valossa.
Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien toimiva auktoriteetti rakentuu turvallisessa ja luotettavassa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Auktoriteettia ei voida rakentaa ilman molemminpuolista oppilaan ja opettajan välistä ymmärrystä ja kunnioitusta, joka rakentuu arjen kohtaamisissa. Vaikka opettajan valta taustoittaakin opettajan työtä, ei auktoriteettia pidetä vallan välineenä, vaan opettajan työtä ja toimivaa arkea tukevana suhteena.
Kuitenkin koulun arki sisältää myös haastavia tilanteita, jotka vaativat opettajalta mukautumista erilaisiin tilanteisiin. Nämä tilanteet voivat vaatia myös napakkaa toimintaa osana auktoriteetin säilyttämistä, mutta pääosin painottavat opettajan johdonmukaista toimintaa, joka hyvin rakennetun auktoriteetin ohella tukee opettajan aseman säilyttämistä. Toimiva auktoriteetti on perusta toimivalle arjelle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5029]
