Koko kylä kasvattaa. Tapaustutkimus koulun ulkopuolisten toimijoiden kokemuksista kouluyhteistyöstä.

Abstract

Tämä tapaustutkimus tarkastelee koulun ja sen ulkopuolisten toimijoiden välistä yhteistyötä erityisesti ei-strategisiksi kumppaneiksi määriteltyjen toimijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä yhteistyöhön vaikuttavista motivaatiotekijöistä sekä niistä rakenteellisista ja kulttuurisista ehdoista, joiden puitteissa yhteistyö rakentuu, mahdollistuu tai jää toteutumatta. Yhteistyö ymmärretään arvoa tuottavana toimintana, joka ylittää institutionaaliset rajat ja kytkeytyy laajempiin yhteiskunnallisiin merkityksiin.

Tutkimus nojaa sosiokonstruktivistiseen ja sosiokulttuuriseen viitekehykseen, jossa oppiminen nähdään sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä. Oppimiseen ja kasvatukseen liittyvä yhteistyö ei rajoitu pelkästään institutionaalisten toimijoiden väliseksi toiminnaksi, vaan se rakentuu erilaisten toimijoiden, merkitysten, motivaatiotekijöiden sekä rakenteellisten ja kulttuuristen ehtojen vuorovaikutuksessa. Koulun lähiyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö nähdään keskeisenä laaja-alaiselle oppimiselle, lasten turvalliselle kasvulle sekä yhteiskunnan koheesiolle. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Wenger-Traynerin sosiaalisen oppimisen arvonluontimalli. Tapaustutkimukselle ominaisesti tutkimuksen aineisto koostuu kyselystä, tutkijan havainnoista sekä projektidokumenteista. Näissä projekteissa tutkija on toiminut opettajana, mikä tuo tutkimukseen käytännönläheisen näkökulman. Kyselyaineisto analysoitiin induktiivisesti reflektiivisen teema-analyysin avulla.

Tulokset osoittavat, että yhteistyö rakentuu erityisesti osallisuuden, kyvykkyyden ja osallistumisen kokemusten varaan. Näitä tukevat merkitykselliset kohtaamiset, avoin vuorovaikutus sekä yhteistyössä syntyvä positiivinen arvonmuodostus. Yhteistyötä rajoittavat institutionaalisen toiminnan jäykiksi koetut rakenteet ja resurssipula. Lisäksi korostuu tarve rohkeille avauksille ja luovuudelle yhteistyön kehittämisessä.Tutkimus korostaa koulun lähiyhteisön kasvatuksellista potentiaalia ja haastaa tarkastelemaan yhteistyötä yhteisöllisenä ilmiönä. Tulokset tuovat esiin myös ei-strategisten toimijoiden merkityksen osana kasvatusta sekä sen, että yhteistyö tuottaa arvoa kaikille osapuolille ja tukee lasten turvallista kasvuympäristöä

This case study examines collaboration between schools and out-of-school actors, with a focus on stakeholders defined as school´s non-strategic partners. The aim is to explore how meanings, motivations, and structural and cultural conditions shape school–community collaboration, including its formation, enabling conditions, and limitations.

The study is based on a social constructivist and sociocultural framework, in which collaboration is understood as a socially and contextually constructed phenomenon. Collaboration is not limited to institutional actors but emerges through interactions among diverse participants within specific structural and cultural conditions.

As is characteristic of a case study, the research material is diverse: it consists primarily of questionnaire data, complemented by the researcher’s observations, documents, and field notes. The researcher has acted as a teacher in the projects. The questionnaire data were analyzed using inductive reflexive thematic analysis.

The findings indicate that collaboration is shaped by participants’ perceived involvement and opportunities for participation in educational practices. Enabling factors include open interaction, recognized agency, and shared understanding of educational aims. Limiting factors include institutional boundaries, resource constraints, and unclear roles and practices.

The study highlights out-of-school partnerships as part of broader learning environments and as a vastly unused potential to community-based education. It also suggests that school collaboration should be understood as a wider socio-educational phenomenon involving diverse out-of-school actors. School-community collaboration and active participation in enriching everyday school life were considered as an important opportunity for stakeholders as well as a tool for strengthening safe growth environment for children.