Tamponitaidetta : taiteellista tutkimusta materiaalihäpeän äärellä

Abstract

Kuukautiset taiteessa koetaan edelleen voimakkaita tunteita herättäväksi niin aiheena kuin taiteen materiaalinakin. Niinpä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko taiteilija päästä yli taidemateriaalin aiheuttamasta häpeästä taiteellisen työskentelyn avulla, jolloin tutkitaan taiteilijan kokemusta kuukautisverellä työskentelystä ja käytetyn materiaalin vaikutusta häpeään. Tutkimuksella halutaan myös kartoittaa kuukautisvereen suhtautumista taiteen kentällä sekä syitä kuukautisveren aiheuttamaan häpeään taiteessa käytettynä materiaalina.

Tutkimusmetodina käytettiin taiteellisen tutkimuksen ja autoetnografian yhdistelmää, jossa havainnoitiin käytettyjen kuukautisveristen tamponien hyödyntämistä taiteellisessa työskentelyssä. Kokemukselliset havainnot dokumentoitiin työskentelypäiväkirjan, kuvien sekä videoiden avulla. Lisäksi taiteellisen tutkimuksen osa aineistoa ja toisaalta myös lopputulos oli taidetyöskentelystä syntyneet teokset ja niistä rakennettava näyttely. Aineistoa analysoitiin taiteilija-tutkijan omia kokemuksia reflektoimalla kuukautisten kulttuuri- ja kuukautistaiteen historiaan, kuukautishäpeään sekä taiteilijan ammatilliseen häpeään ja identiteettiin lähdekirjallisuutta hyödyntäen.

Tutkimuksen aikana taiteilijan kokema taidemateriaalihäpeä ei kokonaan hävinnyt. Taiteellisesta työskentelystä syntyneet teokset kuitenkin loivat ristiriitaisuudellaan keinoja arvostaa kuukautisveren mahdollisuuksia häpeän käsittelyssä aiheuttamalla sekä keskustelua että voimakkaita tunteita katsojissaan. Lisäksi taiteellinen työskentely vapautti taiteen tekemistä ja johdatteli niin iloa tuottavien kuin surullistenkin teemojen äärelle, mikä antoi itsevarmuutta oman taiteilijaidentiteetin kohtaamiseen.

Tutkimustulokset osoittavat taidemateriaalista johtuvan häpeän sietokyvyn kasvua taiteellisen työskentelyn aikana, vaikka häpeä ei irrotakaan otteestaan täysin. Taiteellinen tutkimus kehittää taiteilijan ammattitaitoa, taiteellista ajattelua ja taiteilijaidentiteetin muotoutumista, mikä rohkaisee käyttämään häpeää taiteessa vaikuttamisen keinona epämukavasta tunteesta huolimatta. Taiteella on kaikki mahdollisuudet saada ihmiset keskustelemaan keskenään, niin myös tamponitaiteella, jonka merkitys häpeän tunteen helpottamiseen ja hyväksymiseen on olemassa.

Menstruation continues to evoke strong emotions in art, both as a subject and as an artistic medium. Thus, the purpose of this study is to investigate whether an artist can overcome the shame associated with the art material through artistic practice, by examining the artist’s experience of working with menstrual blood and the effect of the art material used on shame. The study also aims to survey attitudes toward menstrual blood in the art field and the reasons for the shame associated with menstrual blood when used as an artistic material.

The research method employed a combination of artistic research and autoethnography, observing the utilize of used, menstrual bloody tampons in artistic practice. Experiential observations were documented through a work diary, photographs, and videos. Furthermore, part of the artistic research material, which was also the final result, consisted of the artworks created through the artistic process and the exhibition built from them. The material was analyzed by artist-researcher’s own experiences reflecting on the cultural history of menstruation and menstrual art, menstrual shame, as well as the artist’s professional shame and identity, while made use of source literature.

During the research, the artist's shame for the art material did not completely disappear. However, the artworks with their contradictions offered ways to appreciate the possibilities of menstrual blood in dealing with shame, provoking both discussion and strong emotions in their viewers. Furthermore, the artistic work liberated art-making and guided towards themes that brought both joy and sadness, which gave self-confidence in encountering artist own identity.

Research findings indicate an increased tolerance for the art material attributable shame during the creative process, even though the shame does not completely disappear. Artistic research develops the artist’s professional skills, artistic thinking, and the formation of artist’s identity, which encourages to use shame as a means influencing in art despite the uncomfortable feeling. Art has every potential to get people talking to one another, and so does tampon art, which plays a role in alleviating and accepting feelings of shame.