Goosebums-kirjasarjan kirjankansien ja kansikuvituksien visuaalinen analyysi: Miten kirjasarjan kansien tyyli on muuttunut alkuperäisten ja uusittujen julkaisujen välillä?

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan alakouluikäisille lapsille suunnatun Goosebumps-kirjasarjan kirjankansia ja kansikuvituksia graafisen suunnittelun tuotteina ja visuaalisen viestin välittäjinä sosiaalisemioottisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu 18:sta Goosebumps-kirjasarjan kuuluvista kirjoista ja niiden kansista, jotka on julkaistu vuosina 1993–1997 ja 2015–2025. Tutkimuksessa tarkastellaan ja analysoidaan kirjankansien ja kansikuvituksien tyylillistä muutosta alkuperäisten ja uudelleen julkaistujen kirjojen välillä. Tarkoituksena on paljastaa, onko tyylillistä muutosta tapahtunut, millä tavalla muutos on tapahtunut ja miten tämä muutos on vaikuttanut kirjojen kansien välittämään visuaaliseen viestiin sekä tunnelmaan. Tyylin muutoksen rinnalla tutkimuksessa on tarkasteltu, onko kansissa kuvattujen hirviöiden esittäminen muuttunut jollain tavalla joko söpömpään tai pelottavampaan suuntaan. Tutkimusmenetelmänä toimii sisällönanalyysi, jota tukee sosiaalisemioottinen näkökulma kansien analysoinnissa. Sisällönanalyysiä varten määriteltiin 10 eri muuttujaa, joiden avulla kirjojen kannet voitiin purkaa tarkempaa analyysiä varten. Muuttujia ovat; sosiaalinen etäisyys, validiteetti, käytös, kuvakulma, visuaalinen elementti, layout, typografia, salienssi ja narratiiviset prosessit. Kirjankansien analyysin ja vertailun ohella yhtenä tutkimustehtävänä oli tutkimusmenetelmän testaus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta muuta koodaajaa tekemään visuaalinen sisällönanalyysi tutkimuksen aineistolle. Useammalla koodaajalla testattiin tutkimusmenetelmän toimivuus ja toistettavuus.

Tutkimusmenetelmän avulla aineistosta tarkasteltaville muuttujille voitiin antaa numeerisia arvoja, joiden avulla tutkimuksen puitteissa on mahdollista todeta, että kirjojen kansissa on tapahtunut tyylillinen muutos. Uusissa kansissa suositaan intiimimpää sosiaalista etäisyyttä, kansikuvia ei ole rajattu visuaalisella elementillä, kansien asettelu on integroivaa ja kansikuvitukset ovat käytökseltään vaativia. Uudet kirjankannet välittävät saman viestin kuin alkuperäiset kannet mutta uusien kirjankansien tunnelma on erilainen alkuperäisiin kansiin verrattuna. Alkuperäiset sekä uudelleen julkaistut kirjat välittivät saman viestin eli sen, että molemmat versiot edustavat lapsille suunnattua kauhun genreä. Uusien kirjojenkansien tunnelma tulkittiin analyysin tuloksien perusteella pelottavammaksi kuin alkuperäiset kannet.