”Siinä on se jotenki niinku turvallisuuden ja vähä sit kuitenki semmose uhkaavuuden sekoitus”: Arjen militarismin ilmeneminen tyttöjen elämässä Suomen Lapissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten arjen militarismi ilmenee 15–18-vuotiaiden tyttöjen elämässä Suomen Lapissa. Tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida ei-aseellisen militaristisen toiminnan osuutta ja vaikutuksia tutkimusryhmään kuuluvien arkielämässä kriittisen militarismitutkimuksen ja feminististen epistemologioiden viitekehyksessä. Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millaisia muotoja arjen militarismi ottaa tyttöjen elämässä, miten se vaikuttaa tyttöjen ajatteluun ja toimintaan, ja mikä vaikutus arjen militarismilla on tyttöjen yhteiskunnalliseen positioon sekä toimijuuteen. Tutkielma osallistuu suomenkieliseen tieteelliseen keskusteluun kriittisen militarismitutkimuksen alalla, joka itsessään on vielä hyvin marginaaliin jäänyt tutkimusala Suomessa.

Tutkimusaineisto koostuu kuuden 15–18-vuotiaan Pohjois-Suomessa asuvan tytön haastattelusta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina, ja ne on kerätty talven 2025–2026 aikana. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Aineiston tulkinta rakentuu War Through Other Stuff -tutkimussuuntauksen sekä feministisen standpoint-teorian viitekehykseen. Tutkielmassa on myös hyödynnetty muuta kriittisen militarismitutkimuksen alalla vakiintunutta lähtökohtia ja käsitteistöä. Pro graduni teoreettinen viitekehys koostuu vaihtoehtoisista tavoista tarkastella konflikteja ja tiedontuotantoa vallitsevien narratiivien ulkopuolelta.

Tutkimustulokset jakautuvat neljäksi eri arjen militarisaation osa-alueeksi, jotka olen nimennyt kodin, koulun, vapaa-ajan ja mielen toimintaympäristöiksi. Niiden perusteella arjen militarismi ilmenee tyttöjen elämässä Suomen Lapissa sisäistettyjen mallien ja käytäntöjen sekä sotilaallisuuden fyysisen läsnäolon kautta. Jokapäiväisessä elämässä vaikuttavien militarisaatioprosessien kautta tyttöjen arki militarisoituu sotilaallisten toimijoiden ja arvojen läsnäolon normalisoinnin seurauksena. Tutkielmani osoittaa, että tyttöjen arjessa militarismi ottaa muodon kehollisesti ja affektiivisesti. Tällaisia tuntemuksia herättävät ja vahvistavat materiaaliset ja immateriaaliset sodasta johdetut ja sodan kaltaiset asiat. Nämä lukuisat toiminnot koostavat militarisaation toimintaympäristöjä, jotka yhdessä muodostavat pohjoisten tyttöjen militarisoituneen arjen. Arjen militarismi näyttäytyy tyttöjen kohdalla niin ristiriitaisuuksina, historian painolastina kuin toimijuuden kehittäjänä.