Toimintarajoitteisen henkilön yhdenvertainen oikeus ja mahdollisuudet saada ja käyttää sähköisiä tunnistusvälineitä
Matala-aho, Elina (2026)
Matala-aho, Elina
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052958221
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026052958221
Tiivistelmä
Yhteiskunnan digitalisoituessa vahvan sähköisen tunnistamisen merkitys kasvaa. Jos tunnistamiseen tarvittavaa välinettä ei voi käyttää, sulkeutuu portti digitaaliselle asioinnille jo ennen kuin itse palveluun pääsee kirjautumaan. Keskeisiä Suomessa käytettävissä olevia tunnistusvälineitä ovat pankkitunnisteet, mobiilivarmenne ja kansalaisvarmenne. Kun yhä useampi yhteiskunnan palveluista on vahvan sähköisen tunnistamisen takana, henkilö, jolla ei ole mahdollisuutta saada tai käyttää vahvaan sähköiseen tunnistamiseen tarvittavia tunnistusvälineitä jää näiden palveluiden ulkopuolelle.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen ajankohtaisesti ehdotetut muutokset vastaavat niihin käytännön ongelmiin, joita toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä. Yhdistämällä lainopillisesti hankittua tietoa voimassa olevan oikeuden sisällöstä vanhuus- ja vammaisjärjestöjen haastatteluilla hankittuun tietoon kohdatuista käytännön ongelmista selvitettiin, miten toimintarajoitteisen henkilön oikeus saada ja käyttää tunnistusvälineitä tosiasiassa toteutuu. Tutkimuksessa arvioitiin sähköistä tunnistamista sekä kutakin tunnistamisvälinettä koskevaa sääntelyä niiden käytännön ongelmien valossa, joita toimintarajoitteiset henkilöt haastattelujen perusteella kohtaavat. Lisäksi arvioitiin, vastaavatko luottolaitoslakiin ajankohtaisesti ehdotetut muutokset näihin ongelmiin.
Tutkimuksen perusteella toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat monenlaisia käytännön ongelmia tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä. Osa sähköisen tunnistamisen ongelmista kietoutuu laajempiin digitaalisten palveluiden käyttämisen ongelmiin. Tutkimuksen perusteella voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen ajankohtaisesti ehdotetut muutokset eivät kykene vastaamaan kaikkiin niihin käytännön ongelmiin, joita toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen ajankohtaisesti ehdotetut muutokset vastaavat niihin käytännön ongelmiin, joita toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä. Yhdistämällä lainopillisesti hankittua tietoa voimassa olevan oikeuden sisällöstä vanhuus- ja vammaisjärjestöjen haastatteluilla hankittuun tietoon kohdatuista käytännön ongelmista selvitettiin, miten toimintarajoitteisen henkilön oikeus saada ja käyttää tunnistusvälineitä tosiasiassa toteutuu. Tutkimuksessa arvioitiin sähköistä tunnistamista sekä kutakin tunnistamisvälinettä koskevaa sääntelyä niiden käytännön ongelmien valossa, joita toimintarajoitteiset henkilöt haastattelujen perusteella kohtaavat. Lisäksi arvioitiin, vastaavatko luottolaitoslakiin ajankohtaisesti ehdotetut muutokset näihin ongelmiin.
Tutkimuksen perusteella toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat monenlaisia käytännön ongelmia tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä. Osa sähköisen tunnistamisen ongelmista kietoutuu laajempiin digitaalisten palveluiden käyttämisen ongelmiin. Tutkimuksen perusteella voimassa oleva lainsäädäntö ja siihen ajankohtaisesti ehdotetut muutokset eivät kykene vastaamaan kaikkiin niihin käytännön ongelmiin, joita toimintarajoitteiset henkilöt kohtaavat tunnistusvälineiden saamisessa ja käyttämisessä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5083]
