Digitaalisen teknologian ja yhteisöllisyyden toisiinsa kietoutuminen asiantuntijoiden etätyökäytännöissä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten etätyötä mahdollistava digitaalinen teknologia vaikuttaa asiantuntijoiden kokemuksiin yhteisöllisyydestä. Tutkimuskysymys on: mitä asiantuntijatyön sosiaalisten käytäntöjen digitalisoituminen tekee yhteenkuuluvuuden kokemukselle? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii postfenomenologia, joka pohjautuu Don Ihden (1990) ajatuksiin ihmisten, teknologian ja elämismaailman välisestä toimijuudesta.

Tutkimus toteutettiin julkishallinnonalan asiantuntijoiden yksilöhaastatteluilla tammi- ja helmikuussa 2026, ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla abduktiivisella analyysillä. Tutkimustuloksissa nousee esille viisi ilmiötä, jotka tuovat näkyväksi, millä tavoin etätyötä mahdollistava digitaalinen teknologia vaikuttaa asiantuntijoiden yhteisöllisyyden kokemuksen muotoutumiseen toimiessa monialaisissa tiimeissä. Tutkimustuloksiksi nousivat: 1) videokuvan merkitys vuorovaikutuksessa, 2) inhimillisen ulottuvuuden piiloutuminen digitaaliseen teknologiaan, 3) viestien tulkinta digitaalisessa vuorovaikutuksessa, 4) digitaalinen tiedonjakaminen yhteisöllisyyden vahvistajana sekä 5) asiantuntijuus digitaalisen teknologian muovaamana.

Tutkimuksen tulokset tuovat merkittävyyttä digitaalisvälitteisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämiselle tuoden näkyväksi nykyajan vuorovaikutuskäytäntöjen muutoksia ja haasteita sekä korostaen etätyökäytäntöjen ja digitaalisen teknologian käytön osaamisen tärkeyttä osana asiantuntijoiden työtä. Tulokset tuovat merkittävyyttä yhteisöllisyyden ja digitaalisen teknologian tutkimukselle tuomalla esiin nykypäivän digitaalisvälitteisen yhteisöllisyyden muotoutumista sekä digitaalisen teknologian toimijuutta, missä korostuu inhimillisen ulottuvuuden peittyminen ja siitä muodostuneita haasteita.