Ammattikorkeakoulun vieraskielisen tutkintokoulutuksen opiskelijarekrytoinnin institutionaalinen logiikka. Managerialismi ja byrokraattinen julkisjohtaminen opiskelija-rekrytoinnin ja opiskelijavalinnan ohjaavina ajattelutapoina

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää, miten kaksi institutionaalista logiikkaa, byrokraattinen julkisjohtaminen ja managerialismi, ilmenevät ammattikorkeakoulun vieraskielisen tutkintokoulutuksen opiskelijarekrytointia ja opiskelijavalinnan käytäntöjä ohjaavina legitiimeinä ajattelutapoina. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti lukuvuosimaksuvelvollisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin ja opiskelijavalinnan käytännöt.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Aineisto koostuu rehtori toimitusjohtajan koulutustarjontaa koskevista päätöksistä vuosilta 2017–2026 sekä yhdeksästä teemahaastattelusta, joihin osallistui ammattikorkeakoulun johtoa, keskijohtoa, opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijavalintojen asiantuntijoita sekä opettaja. Aineisto analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen institutionaalisen logiikan, managerialismin ja byrokraattisen julkisjohtamisen teoreettista viitekehystä hyödyntäen.

Tulokset osoittavat, että managerialismi ja byrokraattinen julkisjohtaminen esiintyvät ammattikorkeakoulussa samanaikaisesti ja tuottavat jännitteitä opiskelijarekrytoinnin ja opiskelijavalintojen käytäntöihin. Managerialismin logiikka ilmenee erityisesti opiskelijarekrytoinnissa voimakkaana tulosorientaationa ja johtamisen oikeutuksen korostamisena. Byrokraattinen julkisjohtaminen korostuu opiskelijavalintojen logiikkana, jolloin korostuu lakiperustaisuus, yhdenvertaisuutena ja oikeusturva. Vieraskielisen tutkintokoulutuksen aloituspaikoista 85 prosenttia on suunnattu erillishakuihin, mikä heijastaa strategista pyrkimystä lukuvuosimaksutulojen kasvattamiseen.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten institutionaalisten logiikkojen välinen jännite muokkaa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan käytäntöjä, nostaa esiin eettisiä haasteita sekä asettaa vaatimuksia sisäiselle vuoropuhelulle ja johtamiskäytännöille.