Osittainen perinnöstä luopuminen osana jäämistösuunnittelua

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan osittaista lakimääräisestä perinnöstä, testamentista ja henkivakuutuskorvauksesta luopumista osana jäämistösuunnittelua. Luopumalla jäämistösaannostaan vain osittain perillinen voi vaikuttaa jäämistön jakautumiseen ja perintöverokohteluunsa huomattavasti enemmän kuin ottamalla koko perinnön vastaan tai luopumalla siitä kokonaan. Näin ollen osittaisluopuminen on tehokas jäämistösuunnittelun väline, mutta siihen liittyy erityisesti perintö- ja lahjaverotuksellisia riskejä. Osittaisluopumista ei säännellä laissa, vaan sitä koskevat säännöt ja periaatteet ovat syntyneet pääosin oikeuskäytännön pohjalta. Oikeustila on monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen.

Tutkimuksessa esitetään lainopin keinoin, millä edellytyksin perinnöstä voidaan luopua osittain ja millaisia yksityisoikeudellisia ja perintöverotuksellisia vaikutuksia luopumisella on. Jäämistösuunnittelun kontekstissa osittaisen perinnöstä luopumisen tarkastelu konkretisoituu kysymyksiin siitä, millä edellytyksillä osittaisluopuminen on mahdollista yksityisoikeuden sääntöjen mukaan pätevästi, velkojia sitovasti ja vero-oikeudellisesti tehokkaasti siten, ettei luopuja joudu perintöverovelvolliseksi luopumisen kohteena olevan jäämistöomaisuuden osalta.

Tutkimuksessa havaitaan, että perintö- ja testamenttisaantojen verotehokkuus poikkeaa toisistaan. Jäämistöoikeudellisesta näkökulmasta lakimääräisestä perinnöstä luopumiselle osittain ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, ja toimea pidetään lähtökohtaisesti pätevänä. Perintöverotuskäytännössä osittaisen lakimääräisestä perinnöstä luopumisen kuitenkin katsotaan tarkoittavan perintöön ryhtymistä, jolloin perintövero määrätään koko perintöosuudesta. Testamentista ja jäämistöoikeudelliselta luonteeltaan testamenttiin rinnastuvasta henkivakuutuskorvauksesta osittaisluopuminen sen sijaan on verotehokasta, ja mahdollisuudet erilaisille luopumisjärjestelyille ovat jopa monipuolisia. Osittaisluopumisen velkojainsitovuudesta on oikeuskirjallisuudessa esitetty argumentaatiota sekä puolesta että vastaan, ja oikeuskäytännön puuttuessa kysymys jää osin avoimeksi. Tutkimusaihe korostaa eri oikeudenalojen poikkeavia perusteita ja tavoitteita, joiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa.