Rangaistuspopulististen diskurssien rakentuminen osana keskustelua katujengeistä ja kieltolaista
Pietilä, Markus (2026)
Pietilä, Markus
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061066410
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061066410
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee rangaistuspopulististen diskurssien rakentumista katujengeistä ja kieltolaista käydyissä keskusteluissa. Rangaistuspopulismissa on kyse poliittisen diskurssin muodosta, jonka keskiössä on ajatus siitä, että yhteiskunnan harjoittama kriminaalipolitiikka ei vastaa kansalaisten oikeustajua ja siksi lainsäädäntöä tai rangaistuksia olisi muokattava enemmän tätä käsitystä vastaavaan suuntaan.
Tässä työssä lähestyn aihetta kahden esimerkkitapauksen kautta, joiden ympärillä on nähtävissä rangaistuspopulistisia diskursseja: katujengeistä ja kieltolaista käydyistä keskusteluista. Aineistona käytän katujengikeskustelussa vuonna 2022 tehdyn välikysymyksen yhteydessä eduskunnassa käytyä keskustelua. Kieltolain osalta aineistoni muodostuu joulukuussa 1931 eli juuri ennen kieltolain kumonnutta kansanäänestystä eduskunnassa pidetyistä puheenvuoroista, joiden varsinainen aihe oli kyseinen kansanäänestys, mutta jossa otettiin paljon kantaa myös itse kieltolakiin. Tämän lisäksi otin mukaan ajan sanomalehtien pääkirjoituksia vastaavalta ajanjaksolta. Analyysimenetelmänä hyödynnän Ruth Wodakin pääasiassa kehittelemää diskurssihistoriallista analyysiä, joka painottaa erityisesti viestin ympäristöä ja kontekstia viestin sisältöön vaikuttavana tekijänä.
Katujengikeskustelussa oppositiossa olleet puolueet hyödynsivät rangaistuspopulismia kauhistellessaan katujengien vaarallisuutta ja niiden muodostamaa uhkaa suomalaisille, sekä hallituksen väitettyä haluttomuutta puuttua tähän kehitykseen. Samalla puheissa vaadittiin kovia keinoja, jotka kehystettiin ainoaksi oikeaksi toiminnan muodoksi. Kieltolakiluvussa lain kannattajat vaativat yhteiskunnalta kovia toimia alkoholin torjumiseksi ja viholliskuvia rakennettiin etenkin trokareista, eli alkoholin salakauppiaista. Lain kumoamisen kannattajat korostivat lain sopimattomuutta kansan oikeustajuun, sekä lain aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia vaatiessaan lain kumoamista.
Tässä työssä lähestyn aihetta kahden esimerkkitapauksen kautta, joiden ympärillä on nähtävissä rangaistuspopulistisia diskursseja: katujengeistä ja kieltolaista käydyistä keskusteluista. Aineistona käytän katujengikeskustelussa vuonna 2022 tehdyn välikysymyksen yhteydessä eduskunnassa käytyä keskustelua. Kieltolain osalta aineistoni muodostuu joulukuussa 1931 eli juuri ennen kieltolain kumonnutta kansanäänestystä eduskunnassa pidetyistä puheenvuoroista, joiden varsinainen aihe oli kyseinen kansanäänestys, mutta jossa otettiin paljon kantaa myös itse kieltolakiin. Tämän lisäksi otin mukaan ajan sanomalehtien pääkirjoituksia vastaavalta ajanjaksolta. Analyysimenetelmänä hyödynnän Ruth Wodakin pääasiassa kehittelemää diskurssihistoriallista analyysiä, joka painottaa erityisesti viestin ympäristöä ja kontekstia viestin sisältöön vaikuttavana tekijänä.
Katujengikeskustelussa oppositiossa olleet puolueet hyödynsivät rangaistuspopulismia kauhistellessaan katujengien vaarallisuutta ja niiden muodostamaa uhkaa suomalaisille, sekä hallituksen väitettyä haluttomuutta puuttua tähän kehitykseen. Samalla puheissa vaadittiin kovia keinoja, jotka kehystettiin ainoaksi oikeaksi toiminnan muodoksi. Kieltolakiluvussa lain kannattajat vaativat yhteiskunnalta kovia toimia alkoholin torjumiseksi ja viholliskuvia rakennettiin etenkin trokareista, eli alkoholin salakauppiaista. Lain kumoamisen kannattajat korostivat lain sopimattomuutta kansan oikeustajuun, sekä lain aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia vaatiessaan lain kumoamista.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5108]
