Ensihoitaja muutoksessa : työntekijäkokemuksen muodostuminen ja johtamisen merkitys ensihoidossa

Abstract

Sosiaali- ja terveysalan (sote) jatkuva rakenteellinen murros asettaa uusia vaatimuksia henkilöstön veto- ja pitovoiman sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ensihoitopalvelun työntekijäkokemuksesta ja sen muodostumisesta. Ensihoito voidaan nähdä sote-alan sisällä erityisenä "niche-yksikkönä", jonka toimintaympäristö ja johtamisjärjestelmä poikkeavat alan yleisistä piirteistä. Tutkimus etsii fenomenologisella tutkimusotteella vastauksia siihen, mistä työntekijäkokemus muodostuu ensihoito-organisaatiossa, jossa johtamista tarkastellaan implisiittisenä osana kokemuksellisen organisaation todellisuutta.

Analyysimenetelmänä on tulkitseva fenomenologinen analyysi (IPA). Menetelmän tavoitteena on ymmärtää yksilön kokemusmaailmaa ja merkityksenantoa fenomenologisesta näkökulmasta. Empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2025 puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla (n=8), joihin osallistui potilasrajapinnassa työskenteleviä ensihoitajia. Analyysiprosessin tuloksena muodostui viisi koko aineistoa kuvaavaa ryhmäkokemusteemaa (GET1 – GET5).

Ryhmäkokemusteemoiksi muodostuivat identiteetin ja kokemuksen ambivalenssi osana yhteisöä (GET1), joka esiintyi myös metateemana läpileikkaavasti, muutosten aiheuttamat tunnekokemukset (GET2), lähellä olevan johtajan merkitys (GET3), yksilönä organisaatiossa (GET4) sekä itsen toimijuus ja työn merkitys (GET5).

Tutkimuksen mukaan ensihoitajien työntekijäkokemus muodostuu kokemuksellisessa organisaatiossa vahvasti ammatillisen identiteetin ambivalenssin kautta ja on sidoksissa johtamissuhteen laatuun. Identiteetin ambivalenssi on merkittävä uusi havainto, jota ei ole aiemmin ensihoitokontekstissa tunnistettu. Hallintotieteellisesti tulokset korostavat johtamisparadigman muutosta rakenteiden ja byrokratian suunnittelusta kohti ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa johtaminen näyttäytyy psykologisena vuorovaikutussuhteena.

Tulosten valossa vahvistamalla lähiesihenkilöiden roolia ja purkamalla ”kuilua” työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä voitaisiin edistää positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumista. Työntekijäkokemuksen kehittäminen ensihoidossa vaatii organisaatiokohtaista ymmärrystä ja dialogista otetta, jolla tuetaan yksilön toimijuutta ja ammatillista autonomiaa muuttuvassa toimintaympäristössä.