Nuorten hyvinvointi kunnallisessa hyvinvoinnin edistämistyössä

Abstract

Tämän tutkielman aihe on nuorten hyvinvointi kunnallisessa hyvinvoinnin edistämistyössä. Selvitän sitä, kuinka nuorten ja nuorten aikuisten näkökulma tulee huomioiduksi kuntien hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä työssä. Tämän asian selvittämiseen olen käyttänyt lähteinä kuntien laatimia hyvinvointikertomuksia, kunta strategioita, kertomuksia kuntien hankkeista ja hyvinvointiin vaikuttavista toimenpiteistä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tapaustutkimusta ja sisällönanalyysiä. Olen rajannut tutkimuksen viiden pohjoispohjalaisen kunnan nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Nuorten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon hyvinvoinnin käsitteen laaja-alaisuus. Hyvinvointiin sisältyy elämänlaatu, joka on paljon enemmän kuin esimerkiksi aineellinen hyvinvointi ja varallisuus. Hyvinvointi ja hyvä elämänlaatu ovat ihmiselle subjektiivisia kokemuksia. Tavoite on todentaa sitä ovatko kunnat kyenneet edistämään nuorten hyvinvointia hyvinvointipalveluidensa avulla.

Tutkimuksen tuloksina todettakoon, että kansalainen on itse merkittävässä asemassa huolehtiessaan hyvinvoinnistaan. Kunta tukee hyvinvoinnista huolehtimista muun muassa liikuntapaikkarakentamisella, kulttuuritarjonnalla, terveys- ja sosiaalipalveluilla (terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyivät 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle) ja työllisyyspalveluilla. Oulu isona kaupunkina pystyy tarjoamaan monipuolisemmat hyvinvointipalvelut nuorille kuin pienemmät maaseutukunnat. Maaseutukuntien pienemmistä resursseista huolimatta Siikalatvan kunta tarjoaa nuorille ilmaisua kunto- ja liikuntasali vuoroja. Siikalatva tekee yhteistyötä Haapaveden ja jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa työelämälähtöisessä ammattikoulutuksessa. Tällainen yhteistyö auttaa maaseutukuntia tuottamaan parempia palveluita kuntalaisille. Oulun naapurikunta Kempele tuottaa kuntalaisille ja erityisesti nuorille vapaa-ajan palveluita poikkihallinnollisena yhteistyönä niin sanotun Kempele-Akatemian kautta.

Kunnat maksavat työnantajalle yleisesti palkkatukea, jos työnantaja yritys palkkaa työttömän kuntalaisen työsuhteeseen. Palkkatukea ei kuitenkaan voida pitää erityisenä toimenpiteenä hyvinvoinnin edistämiseksi, koska se on laissa säädetty tukitoimi, eikä näin ollen vapaaehtoinen toimi. Kunnan vapaaehtoiset toimet hyvinvointiin panostamisessa kertoo enemmän toimien aktiivisuudesta ja hyvinvointiin panostamisen laajuudesta.

Oulussa pyritään vaikuttamaan työnhakupalveluihin, alueen elinvoimasuuteen, rakennemuutoksen vaikutuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Oulun nuorten palveluissa on tarjolla panostusta liikuntaan ja terveellisen elämän edistämiseen. Työpajatoiminnan yhteydessä panostetaan taloudenhallintaan ja ehkäisevään päihdetyöhön edellä kerrottujen liikunnan ja terveellisten elämäntapojen lisäksi. Näiden terveys- sosiaalipalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle on muuttanut kaupungin toimintakenttää, mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu yhteistoiminnassa kunnan ja hyvinvointialueiden kanssa.