Lähimatkailu ympäristökasvatuksen muotona

Abstract

Elämme ekologisen kestävyyskriisin aikaa, joka haastaa luontosuhteitamme ja ympäristökäsitystämme. Ihmisen ja luonnon välisen myönteisen suhteen on sanottu olevan välttämätön ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, joten lapsien kasvattaminen luontoa arvostaviksi ja vastuullisesti eläviksi yksilöiksi on nyt erityisen tärkeää. Lähimatkailu voidaan nähdä keinona syventää ihmisten luontosuhdetta ja tehdä samalla matkailusta entistä vastuullisempaa, vähentämällä matkailun ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lähimatkailua alakoulun ympäristökasvatuksen muotona. Tutkin koulupäivän aikana tapahtuvien luontokokemusten, kuten lähiluontoon tehtävien retkien, merkitystä lasten luontosuhteen kehittymiselle. Pohdin sitä, miten lähimatkailun periaatteet voivat toimia pedagogisina välineinä ja osana lasten luontosuhteen rakentumista. Tutkimukseni käsitteellinen viitekehys muodostuu lähimatkailun, ympäristökasvatuksen ja luontosuhteen käsitteiden väliselle suhteelle. Päätutkimuskysymykseni on: Minkälainen merkitys lähiluontoon tehtävillä retkillä on alakouluissa tapahtuvassa ympäristökasvatuksessa? Pääkysymystäni tukevia osakysymyksiä ovat: Miten ympäristökasvatusta toteutetaan alakouluissa? Miten lähiluontoon tehtävillä retkillä pyritään vaikuttamaan lasten luontosuhteen kehittymiseen? ja Miten ympäristökasvatus voi olla mukana kehittämässä lähimatkailua?

Tutkimuksen aineisto on kerätty laadullisilla teemahaastatteluilla ja analysoitu temaattisen analyysin avulla. Tutkimukseni kiinnostuksen kohteena ovat luokanopettajien yksilölliset kokemukset ja käsitykset, joiden tutkimiseen laadullinen tutkimusmenetelmä tarjoaa paremmat lähtökohdat kuin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Temaattinen analyysi soveltuu hyvin teemahaastatteluaineiston analysointiin.

Tutkimustulosten perusteella koulun lähiluonto näyttäytyy merkittävänä ja monipuolisena oppimisympäristönä, joka mahdollistaa kokemuksellisen ja oppilaslähtöisen ympäristökasvatuksen. Opettajien kokemusten mukaan luonnossa tapahtuva oppiminen lisää oppilaiden motivaatiota ja keskittymistä. Tutkimus osoittaa, että koulupäivän aikana tehtävien lähimatkojen avulla oppilaat oppivat tarkastelemaan omaa arkista lähiluontoaan kiinnostavana, merkityksellisenä ja tutkimisen arvoisena ympäristönä, mikä voi tulevaisuudessa vaikuttaa positiivisesti lähiympäristön hyödyntämiseen vapaa-ajalla ja esimerkiksi lähimatkailun matkakohteena. Tuloksia voi hyödyntää ympäristökasvatuksen suunnittelussa, sekä lähimatkailun kehittämisen pohtimisessa. Jatkotutkimuksessa lähimatkailua ja luontosuhteen kehittymistä voitaisiin tarkastella osana seikkailukasvatusta.