Herkkää työtä kokemuksellisessa viidakossa – fenomenologinen tutkimus johtajuuden rakentumisesta tanssialan luovassa työryhmätyöskentelyssä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan johtajuuden rakentumista nykytanssin luovassa työryhmätyöskentelyssä koreografien kokemusten pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä johtajuutta rakentavista ammatillisista ja sosiaalisista käytännöistä tanssialan työryhmissä.

Esittävien taiteiden alalla toimintakulttuurin ja johtamiskäytäntöjen kehittämisestä on käyty laajasti keskustelua viime vuosina. Tanssin alalla taiteellista projektia ja työryhmää johtaa yleensä koreografi, joka on ammattitaiteilija. Vähäisillä resursseilla toimivalla alalla koreografin työnkuva käsittää taiteellisen työn lisäksi usein myös erilaisia hallinnollisia, tuotannollisia ja ihmisten johtamiseen liittyviä tehtäviä. Koreografin työssä oman taiteellisen ammattitaidon ja luovan itseilmaisun toteuttaminen edellyttää siis myös laaja-alaista johtamisosaamista.

Johtamisen psykologian alaan kuuluva tutkimus toteutettiin eksistentiaalis-fenomenologisen kokemuksen tutkimuksen lähtökohdista. Tutkimuksen empiirinen aineisto hankittiin keväällä 2025 puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla, joihin osallistui kahdeksan suomalaista nykytanssikoreografia. Aineiston analyysiin sovellettiin Juha Perttulan muotoilemaa kuvailevan fenomenologian metodia, jonka avulla tuloksiksi muodostui yksi johtajuuden kokemuksellista rakentumista kuvaava merkitysverkosto sekä neljä sitä täydentävää merkitysulottuvuutta.

Tuloksissa johtajuuden rakentuminen tanssialan luovassa työryhmätyöskentelyssä kuvautuu yhteistyön jännitteiden dynamiikkana. Vastuun jakamiseen ja jakautumiseen, epävarmuuden värittämän yhteistyön organisoimiseen sekä ryhmän vuorovaikutuksessa syntyviin ilmiöihin liittyvät jännitteet hahmottuvat kehollisiksi kokemuksiksi, jotka muovaavat luovan työryhmätyöskentelyn johtajuuden käytäntöjä.

Erilaisten jännitteiden tunnistaminen vahvistaa aiempaa tutkimuksellista ymmärrystä tanssialan työryhmätyöskentelyssä vaikuttavista dynamiikoista. Tutkimuksen tulokset kiinnittyvät myös tieteelliseen keskusteluun johtajuuden kehollisuudesta, josta on toistaiseksi tehty vasta vähän empiiristä tutkimusta. Kehollisuuden näkökulma auttaa ymmärtämään johtajuusilmiön kehkeytymistä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Tämän tutkimuksen perusteella kehollisesta kokemuksellisuudesta ammentava tanssiala on relevantti konteksti johtajuuden kehollisuuden tutkimukselle, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla. Tanssialalla syvempi ja tietoisempi ymmärrys johtajuuden kehollisuudesta sekä luovan työryhmätyöskentelyn jännitteistä voi auttaa kehittämään työskentelyn käytäntöjä sekä alan koulutusta.