Keskeneräinen unelmani Maasta – Prosessinäyttely taiteen keskeneräisyyden näkökulmista

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin käsityksiä taiteen keskeneräisyydestä sekä taiteilijan että taiteen katsojan näkökulmista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten taiteen tekijän ja yleisön kokemukset keskeneräisestä taiteesta eroavat toisistaan taidenäyttelyn kontekstissa. Tutkielma on toteutettu taiteellisena tutkimuksena, jonka keskiössä on taidenäyttelyni keskeneräisestä kuvakirjaprojektistani sekä sen taiteellisesta prosessista. Keskeneräisyyden käsitysten lisäksi tarkastelen taiteilijan luovia prosesseja käyttäen konstruktivistisia kasvatusteorioita analyysini työkaluina ja vertailun kohteena. Tarkastelen myös kuvakirjallisuutta viestinnällisenä ja taiteellisena formaattina. Tutkielman aihepiirien kokonaisuus muodostaa intersektion kuvataiteiden, kasvatustieteiden ja graafisen suunnittelun välillä.

Tutkielma ammentaa teoreettista viitekehystä luovuudesta ja taiteellisesta prosessista tehdystä tutkimuksesta, taiteen keskeneräisyyden historiasta ja siihen liittyvistä merkityksistä, konstruktivistisista kasvatusteorioista sekä kuvakirjallisuuden mediatarkastelusta. Taiteellisen tutkimuksen ilmiöpohjaisen metodologian ohella käytän lähilukua taidenäyttelyn vierailijapalautteen ja taiteellisen prosessini tulkitsemisen välineenä.

Tutkielmassa käy ilmi, kuinka keskeneräinen taide mahdollistaa taiteilijan luovan prosessin esiintuomisen, luo uusia näkökulmia taiteen havaitsemiseen sekä purkaa käsityksiä valmiista ja keskeneräisestä taiteesta. Taiteilijan ja yleisön näkemykset taiteen keskeneräisyydestä erosivat toisistaan, mihin vaikutti erilaiset taustat näyttelyssä esillä ollutta taidetta kohtaan. Taidenäyttelyn kävijöiden palautteesta selvisi, kuinka taiteen keskeneräisten ominaisuuksien todettiin lisänneen mielenkiintoa, tarjoavan samaistumispintaa sekä avanneen uusia merkityksiä näyttelyn teoskokonaisuudesta. Kuvakirjaprojektin luovan prosessin tarkastelussa huomattiin yhtäläisyyksiä konstruktivististen kasvatusteorioiden kanssa. Tulokset viittaavat keskeneräisyyden ja luovan prosessin tutkimisen positiivisiin mahdollisuuksiin jatkosovelluksissa kasvatustieteen tutkimuskentällä ja pedagogisissa konteksteissa.