Positiivinen johtaminen – myönteiset käytännöt työhyvinvoinnin edistäjänä varhaiskasvatuksessa
Salminen, Hanna (2026)
Salminen, Hanna
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061268726
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026061268726
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja kokemuksellista tietoa, miten positiivinen johtaminen ja varhaiskasvatuksen arjessa ilmenevät myönteiset käytänteet edistävät henkilöstön työhyvinvointia. Taustalla on huoli varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvoinnista työelämän voimakkaan murroksen ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä, jotka heijastuvat vahvasti opetus- ja kasvatusalan työhön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Espoon kaupungin varhaiskasvatuksessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on positiivisen johtamisen PRIDE-teoria, jossa korostuvat vuorovaikutus, myönteiset käytänteet, vahvuuksien hyödyntäminen sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa rakentuu useiden toisiinsa kietoutuvien tekijöiden kautta. Keskeisimmäksi tekijäksi nousi vuorovaikutus, joka toimii työhyvinvoinnin perustana ja eri osa-alueita yhdistävänä voimana. Suunnitelmallisuus, mahdollisuudet oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri näyttäytyivät merkityksellisinä työhyvinvoinnin vahvistajina. Työn merkityksellisyys ja myönteiset tunteet syntyvät erityisesti lasten kanssa työskentelystä, omien vahvuuksien hyödyntämisestä sekä työyhteisön yhteisöllisistä käytännöistä. Positiivinen johtaminen luo edellytykset näiden tekijöiden toteutumiselle arjessa tukemalla vuorovaikutusta, osallisuutta ja työn hallinnan kokemusta.
Tutkimus osoittaa, että inhimillinen johtamisote, vuorovaikutus ja myönteiset käytänteet muodostavat varhaiskasvatuksessa kokonaisuuden, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vahvistaa työn imua. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen työyhteisöjen kehittämisessä sekä johtamiskäytäntöjen vahvistamisessa kohti inhimillisempää ja hyvinvointia tukevaa työkulttuuria.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Espoon kaupungin varhaiskasvatuksessa. Aineisto kerättiin haastattelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on positiivisen johtamisen PRIDE-teoria, jossa korostuvat vuorovaikutus, myönteiset käytänteet, vahvuuksien hyödyntäminen sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa rakentuu useiden toisiinsa kietoutuvien tekijöiden kautta. Keskeisimmäksi tekijäksi nousi vuorovaikutus, joka toimii työhyvinvoinnin perustana ja eri osa-alueita yhdistävänä voimana. Suunnitelmallisuus, mahdollisuudet oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri näyttäytyivät merkityksellisinä työhyvinvoinnin vahvistajina. Työn merkityksellisyys ja myönteiset tunteet syntyvät erityisesti lasten kanssa työskentelystä, omien vahvuuksien hyödyntämisestä sekä työyhteisön yhteisöllisistä käytännöistä. Positiivinen johtaminen luo edellytykset näiden tekijöiden toteutumiselle arjessa tukemalla vuorovaikutusta, osallisuutta ja työn hallinnan kokemusta.
Tutkimus osoittaa, että inhimillinen johtamisote, vuorovaikutus ja myönteiset käytänteet muodostavat varhaiskasvatuksessa kokonaisuuden, joka tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vahvistaa työn imua. Tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen työyhteisöjen kehittämisessä sekä johtamiskäytäntöjen vahvistamisessa kohti inhimillisempää ja hyvinvointia tukevaa työkulttuuria.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5118]
