Johtajien ammatillinen toimijuus organisaatiomuutoksen strategian toimeenpanossa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkasteli johtajien ammatillista toimijuutta organisaatiomuutoksessa, kun strategiaa toimeenpannaan OKR (Objectives and Key Results) tavoitejohtamisen mallilla. Tutkimuksen toimeksiantaja on Etelä-Karjalan hyvinvointialue Ekhva, jossa organisaatiokulttuurin muutosmatkaa toimeenpannaan Tavoitteet ja avaintulokset TAT-tavoitejohtamisen mallilla. TAT-malli perustuu OKR-malliin, ja ne ovat käytännössä toimeenpanoltaan yhteneväiset.

Tutkielman tarkoituksena oli kasvattaa ymmärrystä ja herättää keskustelua johtajatasolla toteutettavasta strategiatyöskentelystä, jotta sitä voidaan tukea ja tehostaa ammatillisen toimijuuden näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa myös strategian ja johtamistyön toteuttamisen ja muutoksen toimeenpanon keskeisiä avaintekijöitä, joilla voidaan tukea strategian toimeenpanoa sekä juurruttamista organisaatioon. Tutkielma halusi nostaa esiin myös strategiaa toimeenpanevien johtajien näkökulmia muutosjohtamisen tukemiseksi. Tutkimuskysymykseni oli miten johtajien ammatillinen toimijuus toteutuu osana organisaatiokulttuurin muodostumista hyvinvointialueen strategian toimeenpanossa?

Aineistonkeruumenetelmäni tutkielmassa oli puolistrukturoitu haastattelu, eli teemahaastattelu. Haastattelin tutkielmaani seitsemää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtoasemassa työskentelevää henkilöä. Aineistoni analyysissä käytin laadullista sisällönanalyysiä, ja analyysiyksikkönä toimi ilmaus. Aineistosta nostetuista alkuperäisilmaisuista muodostui pelkistettyjä ilmaisuja, joista tunnistin alaluokat muodostavia asiakokonaisuuksia. Yhteensä 30 alaluokasta nousi kaikkiaan seitsemän yläluokkaa ja kaksi pääluokkaa; johtajien ammatillisen toimijuuden kokemus sekä johtajuus strategian toimeenpanossa.

Tutkielman tuloksissa johtajien ammatillinen toimijuus sekä ammatti-identiteetti näyttäytyi pääasiassa vahvana. Oma rooli strategian toimeenpanossa koettiin merkitykselliseksi ja muutosvastarinnan sijaan painottui muutosvalmius. Toimijuutta heikensi muun muassa työn määrä suhteessa käytettyyn aikaresurssiin. Myös sähköisten järjestelmien pirstaleisuus ja ylästrategian konkretisoiminen käytännön työhön koettiin haastavaksi. TAT-mallin koettiin tuoneen johtamiseen selkeyttä ja systemaattisuutta. Johtamisen ja strategian toimeenpanon tueksi koettiin kuitenkin tarvitsevan lisää poikkihallinnollista dialogisuutta ja valmennusta vahvemman yhteisen ymmärryksen syntymiseksi.