Kolttalain uudistamisen esivalmistelu kolttasaamelaisten oikeuksien ja tarpeiden näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään, miten kolttalain uudistamisen esivalmistelu tulisi tehdä, jotta siinä toteutuisivat kolttasaamelaisten oikeudet ja tarpeet. Aineistona ovat kuuden kolttasaamelaisen ja kahden maa- ja metsätalousministeriön virkahenkilön haastattelut. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumuksen periaate FPIC, kriittinen pragmatismi ja puntaroiva demokratia, sekä kehystäminen ja ongelmanmäärittely. Teoriat liittyvät neuvottelukäytäntöihin ja epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin.

Vuodelta 1995 oleva kolttalaki on verrattain vanha ja vaikka sitä pidetään aikansa edistyneimpänä saamelaisia koskevana lakina, on se erityisesti alkuperäiskansaoikeuksien huomioimisen osalta vanhentunut. Tarpeita lain uudistamiseen ovat tuoneet esiin sekä viranomaiset että kolttasaamelaiset, kuten myös saamelaisten totuus- ja sovintokomissio. Lain uudistamisesta tai sen esivalmistelusta ei kuitenkaan ole tehty virallista esitystä tai päätöstä, eikä prosessi ole käynnissä. Jos kolttalain uudistamiseen ryhdytään, niin miten pidetään huoli, että lain erityisyys ja edistyksellisyys säilyy? FPIC-periaatteeseen kuuluu alkuperäiskansan oikeus tulla kuulluksi ja osallistua heitä koskeviin prosesseihin, sekä oikeus omiin maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin. Kolttalain uudistamisen esivalmisteluprosessissa FPIC-periaate tarkoittaisi käytännössä, että sitä valmisteltaisiin tasavertaisessa neuvottelussa ja aidossa vuoropuhelussa kolttasaamelaisten ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyössä. Keskiössä tulisi olla kolttayhteisö, jota edustavat kolttien kyläkokous ja kolttaneuvostot.

Tutkimuksessa pohditaan, voisivatko kolttasaamelaiset käyttää FPIC-periaatetta myös oikeuksiensa proaktiiviseen ajamiseen. FPIC-periaatteeseen kolmantena kuuluvat maaoikeudet eivät nousseet suoraan esiin aineistosta, mutta ne ovat taustalla vaikuttava ja myös valmisteluprosessissa huomioitava seikka. Tämä edellyttää ministeriöltä ymmärrystä saamelaisista alkuperäiskansana. Koska valmisteluprosessissa todennäköisesti tulee esiin erilaisia näkemyksiä ja niiden taustalla voivat vaikuttaa myös erilaiset maailmankuvat, edellyttää onnistunut valmisteluprosessi valmistelijoilta avointa ja oppivaa asennetta ja esimerkiksi sen tunnistamista, että on olemassa erilaista tietoa ja tietämisen tapoja.