Sorrettuja ja sortajia suomalaisessa päihdehuollossa: Yhteiskunnallisen ja yksilötason tarkastelua Paulo Freiren pedagogisen ajattelun näkökulmasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisen päihdehuollon historiaa ja kehittymistä sekä yksilön toipumisprosessia Paulo Freiren pedagogisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena oli sekä päihdehuollon kehitys Suomessa yleisellä tasolla että päihdeongelmasta kärsivät ja siitä toipuvat yksilötasolla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat Paulo Freiren sorrettujen pedagogiikan ideat ja ajatukset. Tutkielman aineisto koostui päihdetyön historiaa kuvaavista teoksista ja tutkimuksista sekä haastattelututkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2025. Haastattelu oli puolistrukturoitu teemahaastattelu ja siihen osallistui neljä päihdeongelmasta toipunutta henkilöä. Aineiston haastatteluosuuden analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja se jäsentyi kahteen teemaan. Teemat olivat sairauden sortava vaikutus sekä vapautuksen kasvatus ja dialogi toipumisprosessissa. Sorrettujen pedagogiikan ajatukset rakensivat vuoropuhelua aineiston kanssa tutkimuksen historiallisessa osuudessa samoin kuin haastattelututkimuksessa.

Tutkielman tulokset osoittivat, että sortavat asenteet, rakenteet ja käytännöt tulevat esiin päihde- ja riippuvuussairauksiin liittyvän problematiikan kaikilla tasoilla. Sortavuus näkyi sekä historiallisessa katsauksessa eri ajanjaksojen päihdehuollon vallitsevissa käytännöissä että yksilötasolla sairauden sortavuuden kautta. Sortavuus voi ilmetä monella tavalla ja olla hyvin kerrostunutta, ja näin muodostaa monitasoisen esteen hoitoon pääsylle. Sortavuudesta vapautumisen keinoja olivat tutkimuksen mukaan tasavertainen dialogi ja vapautuksen pedagogiikan ideat. Niiden juurruttaminen päihdehuoltoon vaikutti tutkimuksen perusteella haastavalta. Tuloksissa näkyi, miten vertaistukeen perustuvassa päihdehoidossa tuli esiin freireläisen ajattelun ydinideoita. Dialogin ja vapautuksen kasvatuksen vaikutus toipumiseen ja syvällisen ymmärryksen kehittymiseen sekä pysyvän muutoksen juurtumiseen oli tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa merkittävä.