Luottamusvaltuutettu henkilöstön edustajana yhteistoimintamenettelyssä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan työsopimuslain 13 luvun 3 §:n mukaisen luottamusvaltuutetun toimivaltaa, tehtäviä ja roolia yhteistoimintamenettelyssä. Luottamusvaltuutetulla on velvollisuus osallistua yhteistoimintalain 5 §:n mukaisena henkilöstön edustajana vuoropuheluun ja muutosneuvotteluihin yhdessä työnantajan kanssa. Lainopillisen metodin avulla tutkielmassa selvennetään luottamusvaltuutetun kaksoisroolia henkilöstöryhmän edustajana ja toisaalta työnantajan vuoropuhelu- ja neuvotteluosapuolena. Kaksoisroolin sisällön hahmottamista varten tutkielmassa käsitellään luottamusvaltuutetulle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia, minkä lisäksi arvioidaan luottamusvaltuutetun henkilöstön edustajana kohtaamia haasteita ja niitä keinoja, joilla luottamusvaltuutettu voi edistää yhteistoiminnan toteutumista.

Tutkielmassa hyödynnetään oikeus- ja viranomaiskäytäntöä. Tärkeänä empiirisenä aineistona käytetään vuosien 2019-2025 välillä annettuja yhteistoiminta-asiamiehen lausuntoja. Tutkielmassa hyödynnetään sekä luottamusvaltuutettua että muita yhteistoimintalain 5 §:n mukaisia henkilöstön edustajia käsitteleviä lausuntoja siltä osin kuin ne soveltuvat myös luottamusvaltuutettuun. Yhteistoiminta-asiamiehen lausuntokäytännöstä on havaittavissa kahdenlaisia toistuvia tulkintalinjauksia, joista toisessa viranomainen kannustaa aina ensin sopimaan yhteistoimintalain mukaisesta hyvityksestä neuvotteluteitse. Toisessa taas viranomainen toteaa, että se ei voi arvioida työntekijöiden tyytymättömyyttä luottamusvaltuutettua kohtaan, koska henkilöstön edustajan velvollisuuksista suhteessa hänet valinneisiin työntekijöihin ei säädetä laissa.

Työnantajan vuoropuhelu- ja neuvotteluosapuolena luottamusvaltuutetulla on velvollisuus osallistua yhteistoimintaan, myötävaikuttaa sen etenemiseen sekä käydä aitoa dialogia yhdessä työnantajan kanssa. Riippuen yhteistoiminnan muodosta, on luottamusvaltuutetulla voi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yhdessä työnantajan kanssa, mutta pääasiassa luottamusvaltuutetun osallistumisoikeus rajautuu myötävaikuttamiseen, jonka myötä työnantajalla säilyy lopullinen päätösvalta käsiteltävänä olevassa asiassa. Henkilöstön edustajana luottamusvaltuutettu edustaa yhteistoiminnassa niitä työntekijöitä, jotka ovat hänet valinneet. Toimivalta voi perustua myös yksittäisen työntekijän antamaan valtuutukseen, vaikka luottamusvaltuutettu ei lähtökohtaisesti toimi yksittäisten työntekijöiden asiamiehenä. Luottamusvaltuutettu voidaan valita vain silloin, kun työntekijöillä ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen perusteella valittua luottamusmiestä. Luottamusvaltuutetun valintaa koskeva oikeustila kuitenkaan ole täysin selvä.