Opiskeluhuollon kuraattorien asiantuntijuus mielenterveyden tukemisessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opiskeluhuollon kuraattorien asiantuntijuutta mielenterveyden tukemisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kuraattorit kuvaavat asiantuntijuuttaan mielenterveyden tukemisessa, mistä asiantuntijuus rakentuu ja millaiset tekijät vaikuttavat sen hyödyntämiseen. Tutkimuksen teoreettinen ja käsitteellinen viitekehys rakentuu sosiaalityön asiantuntijuudesta, koulun sosiaalityön käytännöistä ja orientaatioista sekä sosiaalityön ja mielenterveyden tukemisen yhteys- ja rajapinnoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselyllä opiskeluhuollon kuraattoreilta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulosten perusteella kuraattorien asiantuntijuus mielenterveyden tukemisessa näyttäytyi sosiaalityöllisenä, kokonaisvaltaisena ja moniulotteisena asiantuntijuutena, jossa opiskelijan tilannetta tarkastellaan suhteessa hänen arkeensa, ihmissuhteisiinsa ja ympäristöönsä. Kuraattorien asiantuntijuus jäsentyi asiantuntijuuden ulottuvuuksiin, joita tässä tutkielmassa kutsutaan vuorovaikutuksen, tulkinnallisen, rajapintaisen ja eettisen asiantuntijuuden ulottuvuuksiksi. Vuorovaikutuksen asiantuntijuus ilmeni erityisesti opiskelijan kohtaamisessa, luottamuksellisen suhteen rakentamisessa ja vuorovaikutussuhteiden tukemisena. Tulkinnallinen asiantuntijuus sisälsi opiskelijan kokonaistilanteen hahmottamisen, hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen ja tarkoituksenmukaisen tuen arvioinnin. Rajapintainen asiantuntijuus näyttäytyi moniammatillisena yhteistyönä, palveluihin ohjautumisen tukemisena ja eri toimijoiden välisen yhteistyön koordinointina. Eettinen asiantuntijuus puolestaan korostui tilanteissa, joissa kuraattori joutui arvioimaan opiskelijan etua, turvallisuutta ja osallisuutta.

Tulosten perusteella kuraattorien asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttivat merkittävästi myös rakenteelliset tekijät, kuten resurssit, palvelujärjestelmän toimivuus, työnkuvan selkeys ja moniammatillisen yhteistyön käytännöt. Tutkimus osoittaa, että kuraattoreilla on tärkeä rooli opiskelijoiden mielenterveyden tukemisessa, mutta asiantuntijuuden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edellyttää toimivia rakenteita, selkeää työnjakoa ja kuraattorien sosiaalityöllisen asiantuntijuuden tunnistamista osana opiskeluhuoltoa ja koko palvelujärjestelmää. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa kuraattorien keskeisestä roolista opiskelijoiden mielenterveyden tukemisessa.