Supplier Code of Conduct osana toimitusketjujen vastuullisuuden hallintaa
Vasa, Anna (2026)
Vasa, Anna
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260630107396
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260630107396
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Supplier Code of Conduct -ohjeistuksia (SCoC) osana yritysten toimitusketjujen vastuullisuuden hallintaa, yritysvastuun itsesääntelyä ja sopimussuhteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin yritykset hyödyntävät SCoC-ohjeistuksia toimitusketjujen vastuullisuuden hallinnassa, miten vastuullisuuteen liittyviä velvoitteita kohdistetaan toimitusketjujen eri toimijoille, erityisesti toimittajille ja näiden alihankkijoille, sekä millä edellytyksillä ohjeistukset voivat saada sopimusoikeudellista sitovuutta.
Tutkimuksessa yhdistetään lainopillinen metodi ja laadullinen sisällönanalyysi. Lainopillisen tarkastelun avulla arvioidaan SCoC-ohjeistusten oikeudellista merkitystä osana yritysvastuuta ja sopimussuhteita, kun taas laadullinen sisällönanalyysi kohdistuu 20 suomalaisen yrityksen julkisesti saatavilla oleviin SCoC-ohjeistuksiin.
Tarkastelun perusteella SCoC-ohjeistukset perustuvat laajasti kansainvälisiin vastuullisuusnormeihin ja sisältävät erityisesti ihmisoikeuksia, työoloja, ympäristövastuuta ja liiketoiminnan eettisyyttä koskevia vaatimuksia. Ohjeistuksilla pyritään ohjaamaan toimittajien toimintaa, ulottamaan vastuullisuusvaatimuksia toimitusketjun eri tasoille sekä tukemaan vaatimusten noudattamista seurannan, raportoinnin ja auditointien avulla. Lisäksi ne toimivat osana yritysten vastuullisuusviestintää tekemällä näkyväksi vastuullisuusperiaatteet ja toimitusketjuihin kohdistuvat odotukset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SCoC-ohjeistukset ovat yritysvastuun itsesääntelyn ja toimitusketjujen hallinnan välineitä, mutta niiden sopimusoikeudellinen sitovuus edellyttää ohjeistusten asianmukaista liittämistä osaksi sopimussuhdetta. Ohjeistukset eivät kuitenkaan sellaisenaan osoita vastuullisuuden toteutumista käytännössä, vaan ne kuvaavat ennen kaikkea yritysten vastuullisuuspyrkimyksiä sekä hallintamekanismeja, joiden avulla yritykset pyrkivät vaikuttamaan toimitusketjujensa toimintaan.
Tutkimuksessa yhdistetään lainopillinen metodi ja laadullinen sisällönanalyysi. Lainopillisen tarkastelun avulla arvioidaan SCoC-ohjeistusten oikeudellista merkitystä osana yritysvastuuta ja sopimussuhteita, kun taas laadullinen sisällönanalyysi kohdistuu 20 suomalaisen yrityksen julkisesti saatavilla oleviin SCoC-ohjeistuksiin.
Tarkastelun perusteella SCoC-ohjeistukset perustuvat laajasti kansainvälisiin vastuullisuusnormeihin ja sisältävät erityisesti ihmisoikeuksia, työoloja, ympäristövastuuta ja liiketoiminnan eettisyyttä koskevia vaatimuksia. Ohjeistuksilla pyritään ohjaamaan toimittajien toimintaa, ulottamaan vastuullisuusvaatimuksia toimitusketjun eri tasoille sekä tukemaan vaatimusten noudattamista seurannan, raportoinnin ja auditointien avulla. Lisäksi ne toimivat osana yritysten vastuullisuusviestintää tekemällä näkyväksi vastuullisuusperiaatteet ja toimitusketjuihin kohdistuvat odotukset.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että SCoC-ohjeistukset ovat yritysvastuun itsesääntelyn ja toimitusketjujen hallinnan välineitä, mutta niiden sopimusoikeudellinen sitovuus edellyttää ohjeistusten asianmukaista liittämistä osaksi sopimussuhdetta. Ohjeistukset eivät kuitenkaan sellaisenaan osoita vastuullisuuden toteutumista käytännössä, vaan ne kuvaavat ennen kaikkea yritysten vastuullisuuspyrkimyksiä sekä hallintamekanismeja, joiden avulla yritykset pyrkivät vaikuttamaan toimitusketjujensa toimintaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5156]
