Ongelman siirtymät ja niiden oikeuttaminen EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä (CRMA)
Kujansuu, Ville-Pettteri (2026)
Kujansuu, Ville-Pettteri
Lapin yliopisto
2026
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260724112455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260724112455
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä (Critical Raw Materials Act, CRMA) analysoimalla sen valmisteluvaiheessa kerättyä julkisen kuulemisen aineistoa. Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää tietoa siitä, mistä näkökulmista ja mihin perustuen eri sidosryhmät puoltavat tai vastustavat säädöstä, ja tunnistaa, millaisia ongelman siirtymiä CRMA:n yhteydessä nousee esiin.
Aineisto koostuu Euroopan komission vuonna 2022 järjestämän julkisen kuulemisen avoimista vastauksista. Menetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, ja teoreettisena, analyysiä ohjaavana viitekehyksenä toimivat ongelman siirtymän teoria (problem shifting) sekä Boltanskin ja Thévenotin oikeuttamisteoria, jonka mukaan toimijat perustelevat näkemyksiään vetoamalla erilaisiin oikeuttamisen maailmoihin.
Analyysi tunnistaa neljä keskeistä oikeuttamisen maailmaa, joiden kautta sidosryhmät jäsentävät CRMA:ta, eli markkinoiden, teollisuuden, ekologian ja kansalaisuuden maailmat. Aineiston ongelman siirtymät ilmenevät neljänä toistuvana ulottuvuutena, joita ovat alueelliset, sektoraaliset, ajalliset ja sosiaaliset siirtymät. Tutkielman keskeisin havainto on, että kunkin oikeuttamisen maailman kautta argumentoivat toimijat tekevät näkyväksi vain osan ongelman siirtymistä ja jättävät toiset taka-alalle.
Tutkielma tuottaa uutta tietoa siitä, miten oikeuttamisen rakenteet ja ongelman siirtymät kytkeytyvät toisiinsa CRMA:n julkisessa kuulemisessa. Yhdistämällä ongelman siirtymän käsitteen ja oikeuttamisteorian, se tarjoaa analyyttisen kehyksen, joka voi olla sovellettavissa myös muihin EU:n vihreän siirtymän politiikan kysymyksiin.
Aineisto koostuu Euroopan komission vuonna 2022 järjestämän julkisen kuulemisen avoimista vastauksista. Menetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, ja teoreettisena, analyysiä ohjaavana viitekehyksenä toimivat ongelman siirtymän teoria (problem shifting) sekä Boltanskin ja Thévenotin oikeuttamisteoria, jonka mukaan toimijat perustelevat näkemyksiään vetoamalla erilaisiin oikeuttamisen maailmoihin.
Analyysi tunnistaa neljä keskeistä oikeuttamisen maailmaa, joiden kautta sidosryhmät jäsentävät CRMA:ta, eli markkinoiden, teollisuuden, ekologian ja kansalaisuuden maailmat. Aineiston ongelman siirtymät ilmenevät neljänä toistuvana ulottuvuutena, joita ovat alueelliset, sektoraaliset, ajalliset ja sosiaaliset siirtymät. Tutkielman keskeisin havainto on, että kunkin oikeuttamisen maailman kautta argumentoivat toimijat tekevät näkyväksi vain osan ongelman siirtymistä ja jättävät toiset taka-alalle.
Tutkielma tuottaa uutta tietoa siitä, miten oikeuttamisen rakenteet ja ongelman siirtymät kytkeytyvät toisiinsa CRMA:n julkisessa kuulemisessa. Yhdistämällä ongelman siirtymän käsitteen ja oikeuttamisteorian, se tarjoaa analyyttisen kehyksen, joka voi olla sovellettavissa myös muihin EU:n vihreän siirtymän politiikan kysymyksiin.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5177]
